Julkisen hallinnon taloudellinen osaaminen : millaista taloudellista osaamista julkisessa hallinnossa tarvitaan?

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa ja kuvailla julkisessa hallinnossa työskentelevien toiminta- tai tulosyksiköiden vastuuhenkilöiden taloushallinnollista osaamista, heidän kokemuksiaan ja kehittämistarpeitaan muun muassa talousarvioprosessissa ja esimerkiksi Kuntalain mukaisten toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden asettamisessa ja mittaamisessa.

Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin teema- eli puolistrukturoitua haastattelua ja kysymykset jaettiin neljään teema-alueeseen opinnäytetyön teoriaviitekehyksen mukaan a) visio, strategia ja toiminnan tarkoitus b) talousarvion laadinta c) talousarvion seuranta eli talousarviotarkkailu ja d) julkisen hallinnon taloushallinnollinen osaaminen. Aineistoa tarkasteltiin teoriaviitekehyksen ja tutkimustehtävän kannalta ja tutkimuksen tulokset käsiteltiin teorialähtöisenä sisällön analysointina. Tutkimukseen haastateltiin julkisen hallinnon organisaatioiden ylintä johtoa, taloushallinnon ammattilaisia sekä toiminta- tai tulosyksiköiden vastuuhenkilöitä, yhteensä 13 henkilöä. Haastattelut toteutettiin syys-joulukuussa 2009.

Tutkimuksen keskeisten tulosten mukaan julkisen hallinnon taloushallinnollista osaamista voidaan parantaa ja kehittää avoimuudella, tiedon siirrolla sekä luomalla yhtenäiset tavoitemittaristot. Mittaristot voivat olla esimerkiksi tasapainotetun BCS-mittariston kaltaisia. Lisäksi osaamista tulisi kehittää niin, että strategiatyöskentelystä, organisaatiokeskustelusta ja johdon laskentatoimen hyödyntämisestä tulisi päivittäisiä työkaluja vastuuhenkilöille. Organisaatioiden tulisi myös panostaa sisäisten koulutus- tai valmennusjärjestelmien luomiseen ja ylläpitoon.

Tutkimuksen mukaan asenne taloushallinnollisiin tehtäviin ja taloudellinen sitoutuminen olivat parantuneet viime vuosien aikana

The aim of the thesis was to chart and describe the economic knowledge, experiences and development needs of employees working in public administration. The budget process, setting and measuring the functional and financial objectives, as stated in the municipal legislation, were examined.

The method for collecting the data was a theme, i.e. semi-structured interview, and the questions were divided into four categories according to the theoretical frame of reference of the thesis. The categories were a) vision, strategy and the purpose of operations b) drafting the budget c) the budget follow-up i.e. budget monitoring and d) economic knowledge in public administration. The data were examined on the grounds of the theory context and the research question, and the results were processed as a theory-based content analysis. The top managers, financial management professionals, as well as function and profit unit professionals were interviewed, 13 persons altogether. The interviews were conducted between September and December, in 2009.

On the basis of the study results it can be concluded that the economic knowledge of the employees working in public administration can be ameliorated and advanced by transparency, transfer of information and by building comprehensive target indicators. The indicators can be, for instance, balanced BCS indicators. Furthermore, the knowledge should be improved in such ways that utilizing strategic working, organization discussions and the management accounting would become daily tools for the persons in charge. The organizations should also invest in starting and maintaining in-house training and coaching systems.

The results of the study indicate that the attitude towards financial management duties and financial commitment had improved in recent years.