Vanhusasiakkaan kotiutusprosessi ja sen kehittäminen Akaassa hoitohenkilökunnan kuvaamana

Abstract

Vanhuksia hoidetaan kotona kotiin tarjottavien palveluiden avulla mahdollisimman pitkään ennen tuettuun palveluasumiseen turvautumista. Kotihoidossa tavoitellaan asiakaslähtöisyyttä ja toiminnan tehokkuutta kasvavavan kysynnän vuoksi. Akaassa Toijalan, Viialan ja Kylmäkosken kotihoitoyksiköt yhdistyivät tammikuussa 2017 Akaan kotihoitoyksiköksi. Urjalan palvelualue säilyi muutoksessa omana alueenaan. Vuodeosastohoito päättyy Akaassa vuonna 2019. Näiden kahden paikallisen muutoksen ja valtakunnallisen linjauksen vuoksi kotiin tarjottavaa hoitoa ja hoivaa tulee kehittää ja toimintaa tehostaa.

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata vanhusasiakkaan kotiutusprosessi Akaassa hoitohenkilökunnan kokemuksiin perustuen. Opinnäytetyön tavoitteena oli kotiutusprosessin laadullinen kehittäminen hoitotyön näkökulmasta. Kotiutusprosessin hiomisella tavoitellaan asiakkaiden tarpeettomien osastojaksojen vähenemistä ja siten toiminnan tehostumista. Opinnäytetyön tutkimustehtävät olivat: Millaiseksi hoitohenkilökunta kokee vanhusasiakkaan kotiutusprosessin nykytilan Akaassa? Millaisia kehittämistarpeita kotiutusprosessissa on tällä hetkellä? Millaisin keinoin kotiutusprosessia voidaan kehittää? Opinnäytetyötä varten toteutettiin laadullinen kysely hoitohenkilökunnalle Toijalan ja Viialan kotihoitoyksiköissä ja vuodeosastolla Toijalassa. Kyselyyn vastattiin kirjallisesti joko yksin tai pienryhmissä. Vastauksia kyselyyn saatiin 10.

Tutkimuksesta selvisi, että kotiutusprosessi ja siihen liittyvä tehtävänjako on alueella heikosti tunnettu. Kotiutusprosessin katsottiin muodostuvan kotiutuksen suunnittelusta, kotihoidon aloituksesta ja moniammatillisesta yhteistyöstä. Kotiutusprosessissa esiintyi puutteita sen vaiheittaisessa toteutuksessa ja työnjaossa kotiutuksen parissa työskentelevien työntekijöiden keskuudessa. Tutkimuksen mukaan vanhusasiakkaan kotiutussuunnitelmaa tulee vahvistaa ja kotiutusprosessia selkiyttää, jotta kotiutustyössä onnistuttaisi tulevaisuudessa nykyistä paremmin.

Omahoitajuus koettiin yhteydenpitoa ja suunnittelua helpottavana asiana, joten sen säilyttäminen kotiutustyön tukena on tärkeää. Kotiutustiimin kehittäminen alueelle ja arvio yöhoidon tarpeellisuudesta ovat tulevaisuudessa mahdollisia keinoja kehittää vanhusasiakkaan kotiutustyötä. Myös kotihoidon sisäisillä työjärjestelyillä on saavutettavissa kotiutustyöhön odotettua asiakaslähtöisyyttä ja toiminnan tehokkuutta.

The purpose of this study was to describe the discharge process among the elderly experienced by the nursing staff in the town of Akaa and find out some methods to improve the process.

The aim of this study was to develop the elderly patients’ discharge process in a qualitative way focusing on care workers’ perspective.

The data were collected through questionnaires from ten nurses working in homecare services or ward unit. The data were analyzed by means of qualitative content analysis.

The results show that discharge process is unclear. The process should be planned well and created the process itself as clear as it is possible to achieve.

The conclusion is that there are variety of changes which had to do in organizing work methods in homecare services, only one for example is to create the discharge-team answering the whole process. In the future, the night time care is becoming necessary. It is also important to save the working style of using clients’ own nurses make the process easier.