JOPOLLA ELÄMÄÄN : oppilaiden omia kokemuksia joustavan perusopetuksen luokalta

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli joustavan perusopetuksen eli JOPO®-opetuksen merkityksen avaaminen kustannustehokkaana ennaltaehkäisevänä lastensuojelullisena toimenpiteenä kuntatason päättäjille. Tavoitteena oli selvittää, paraneeko oppilaan koulumotivaatio JOPO®-luokassa. Oppilailta kysyttiin myös heidän kokemuksestaan osallisuudesta ja vaikutusmahdollisuuksista sekä mahdollisista eroista niin sanottuun normaaliopetukseen verrattuna.

Kohderyhmänä oli Lopen Yläkoulun joustavan perusopetuksen luokka, ja tutkimukseen osallistui yhteensä yhdeksän oppilasta. Aineisto tutkimusta varten kerättiin oppilaiden kirjoitelmien, puolistrukturoidun ryhmähaastattelun sekä osallistuvan havainnoinnin avulla. Tutkimus oli kvalitatiivinen, ja tutkimusaineisto analysoitiin fenomenologis-hermeneuttisesti aineistolähtöisen sisällönanalyysin ja teemoittelun avulla.

Tutkimuksessa kävi ilmi, että nuoret kiinnittyivät voimakkaasti JOPO®-luokkaan sekä siellä toimivaan ryhmään. Luokassa vallitsi vahva ryhmähenki ja oppilaat tukivat toisiaan. Oppilaat olivat selkeästi motivoituneempia kuin aikaisemmin opiskellessaan niin sanotussa normaalissa luokassa. Tutkimustulosten perusteella voidaan päätellä, että kun nuoria lähestytään yksilöllisesti ja heille annetaan mahdollisuus valita oma oppimistyylinsä samalla kun heitä innostetaan ja tuetaan, luodaan pohjaa toisen asteen koulutukseen hakeutumiselle.

The aim of this study was to enlighten municipal decision makers about the concept of flexible basic education (JOPO®) as a cost-effective preventive child welfare measure. The aim was to investigate if students’ study motivation improves in a JOPO® class. The students were also asked about their experiences of inclusion and participation and possibilities to influence, as well as possible differences between JOPO® and so-called normal education.

The target group was the flexible basic education class in the upper level of comprehensive school in Loppi. Altogether nine students participated in the study. The material for the study was gathered from the students’ essays, semi-structured group interviews, and participant observation. Methodologically, the study was a qualitative study, and the research data were analyzed using a phenomenological-hermeneutic approach based on content analysis and thematic analysis.

The study showed that the students were strongly attached to the JOPO® class and their group. There was a strong team spirit in the class and the students supported each other. The students were clearly more motivated than they had been earlier when they were studying in a so-called normal class. The results of this study show that approaching teenagers as individuals and presenting them with the opportunity to choose their own learning style, at the same time inspiring and supporting them, creates a foundation for pursuing upper secondary education.