Sähkönergian kulutuksenseuranta Pirkanmaan palvelurakennuksissa : COMBI-hanke
Jalli, Jarkko (2017)
Jalli, Jarkko
Tampereen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705199108
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705199108
Tiivistelmä
Energiatehokkuus on entistä merkitsevämpi tekijä nykyaikaisessa rakentamisessa. Euroopan unionin tasolla on säädetty linjauksia rakentamisen energiatehokkuudesta, lopullisena tavoitteenaan nollaenergiarakentaminen, jossa rakennukset tuottavat itse tarvitsemansa energian uusiutuvilla energiatuotantomuodoilla. Energiatehokas rakentaminen vaatii kunnolla toteutuakseen rinnalleen myös tarkkaa energian kulutuksenseurantaa. Tampereen teknillisen yliopiston vetämä COMBI-hanke pyrkii kehittämään tätä energiatehokasta rakentamista palvelurakennuksissa.
Tämä opinnäytetyö tehtiin osana COMBI-hanketta. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten sähköenergian kulutuksenseuranta on tällä hetkellä toteutettu Pirkanmaalaisissa palvelurakennuksissa. Lisäksi pyrkimyksenä oli selvittää, mitkä ovat tämäntyyppisten rakennusten suurimmat kulutusryhmät, ja luoda toimivat ratkaisumallit sähköenergiaseurantojen toteutukselle. Osana opinnäytetyötä kehitettiin myös rakennushankkeen tilaajalle ”työkalu”, jolla pystyy helposti määrittämään energianseurannan tavoitteet ja välittämään ne suunnittelijalle. Tässä opinnäytetyössä palvelurakennuksista valikoituivat tarkasteltavaksi uudehkot tai vastikään saneeratut koulut ja päiväkodit. Tutkimus toteutettiin näistä kohteista saatavilla olevista teknisistä dokumenteista.
Teknisistä dokumenteista selvisi, että sähköenergian kulutuksenseurannan ja sen suunnittelun taso vaihtelee palvelurakennusten välillä laajalti. Suurimmassa osassa kohteista sähkökeskuksiin oli sijoitettu seurantoja kuitenkin kattavasti. Eniten kohteissa oli kiinnitetty huomiota valaistuksen energianseurantaan. Muiden suurien kulutusryhmien seurannan taso vaihteli paljon kohteittain.
Seurantojen huomiointi heti suunnittelun alkuvaiheessa sekä tilaajan tietoisuus energianhallinnasta ja seurannoilla saavutetuista hyödyistä nousevat tulevaisuuden kehityskohteiksi. Suunnittelussa tulisi huomioida rakennustyypeille ominaiset suurimmat kulutusryhmät, ja keskuskokonaisuudet tulisi suunnitella siten, että kattava energianseuranta on mahdollista toteuttaa. Seurantojen toteutuksen ja suunnittelun tueksi tulisi laatia myös yhtenevä ohjeistus sekä toimintamallit. Seurantojen investointikustannusten liiallinen tuijottelu ei ole järkevää, sillä tarkalla ja tavoitteellisella energianseurannalla saavutetut hyödyt ovat varsin merkittäviä rakennuksen pitkän elinkaaren aikana.
Tämä opinnäytetyö tehtiin osana COMBI-hanketta. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten sähköenergian kulutuksenseuranta on tällä hetkellä toteutettu Pirkanmaalaisissa palvelurakennuksissa. Lisäksi pyrkimyksenä oli selvittää, mitkä ovat tämäntyyppisten rakennusten suurimmat kulutusryhmät, ja luoda toimivat ratkaisumallit sähköenergiaseurantojen toteutukselle. Osana opinnäytetyötä kehitettiin myös rakennushankkeen tilaajalle ”työkalu”, jolla pystyy helposti määrittämään energianseurannan tavoitteet ja välittämään ne suunnittelijalle. Tässä opinnäytetyössä palvelurakennuksista valikoituivat tarkasteltavaksi uudehkot tai vastikään saneeratut koulut ja päiväkodit. Tutkimus toteutettiin näistä kohteista saatavilla olevista teknisistä dokumenteista.
Teknisistä dokumenteista selvisi, että sähköenergian kulutuksenseurannan ja sen suunnittelun taso vaihtelee palvelurakennusten välillä laajalti. Suurimmassa osassa kohteista sähkökeskuksiin oli sijoitettu seurantoja kuitenkin kattavasti. Eniten kohteissa oli kiinnitetty huomiota valaistuksen energianseurantaan. Muiden suurien kulutusryhmien seurannan taso vaihteli paljon kohteittain.
Seurantojen huomiointi heti suunnittelun alkuvaiheessa sekä tilaajan tietoisuus energianhallinnasta ja seurannoilla saavutetuista hyödyistä nousevat tulevaisuuden kehityskohteiksi. Suunnittelussa tulisi huomioida rakennustyypeille ominaiset suurimmat kulutusryhmät, ja keskuskokonaisuudet tulisi suunnitella siten, että kattava energianseuranta on mahdollista toteuttaa. Seurantojen toteutuksen ja suunnittelun tueksi tulisi laatia myös yhtenevä ohjeistus sekä toimintamallit. Seurantojen investointikustannusten liiallinen tuijottelu ei ole järkevää, sillä tarkalla ja tavoitteellisella energianseurannalla saavutetut hyödyt ovat varsin merkittäviä rakennuksen pitkän elinkaaren aikana.