Kokemuksia Lapset puheeksi -varhaiskasvatussuunnitelmakeskusteluista Peitsarin päiväkodissa

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Peitsarin päiväkodin työntekijöiden ja van-hempien kokemuksia Lapset puheeksi -varhaiskasvatussuunitelmakeskusteluihin liittyen. Tarkoituksena oli myös kerätä kehittämisehdotuksia liittyen Lapset puheeksi -varhaiskasva-tussuunitelmalomakkeeseen ja itse keskusteluun. Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin molemmille osa-puolille erikseen laadituilla kyselylomakkeilla. Saimme vastauksia yhteensä 35 kappaletta, joista 22 oli vanhempien vastauksia ja 13 työntekijöiden. Aineisto kerättiin 2016–2017 vuo-den vaihteessa. Työntekijät ja vanhemmat esiintyvät opinnäytetyössä anonyymeina. Tuloksista käy ilmi niin vanhempien kuin työntekijöiden tyytyväisyys itse keskustelusta ja etenkin heidän välisestä vuorovaikutuksestaan. Lomakkeen perhekeskeisyys ja syvällisyys miellettiin tärkeiksi, sillä lomake painottuu enemmän koko perheen arkeen pelkästään lap-sen kehitykseen liittyvien tekijöiden sijasta. Suurimpana kehitysehdotuksena molemmilta osapuolilta nousi lomakkeen pituus ja työläys. Tämän takia lomakkeen täyttäminen ja kes-kustelutilaisuus saattoi tuntua raskaalta.

The purpose of this thesis was to survey the experiences of employees and parents of the Let’s talk about children -early childhood education plans at a Peitsari Kindergarten. The purpose was also to gather a development suggestions concerning the Let’s talk about chil-dren -early childhood education plan form and the conversation itself. The thesis was carried out as a qualitative survey. The research material was collected by a questionnaire which was drawn up to both employees and parents separately. There was a total of 35 responses including 22 responses from parents and 13 from employees. The material was collected at the turn of the year 2017. The employees and parents are anony-mous in this thesis. The results indicate that parents and employees are satisfied with the conversations and the interaction involved. Family-centeredness and comprehensiveness of the form were also experienced important because the form is focused more on the everyday life of the whole family than just on the child’s development. The biggest development suggestion from both parties was the length and toilsomeness of the form. Consequently filling in the form and the conversation may have been regarded as hard.