CABLE för regnbågsfamiljer? : En utredning av regnbågsfamiljers stödbehov och deras intresse för CABLE-grupper inom församlingen

Abstract

Detta examensarbete behandlar CABLE-metoden och regnbågsfamiljer. Arbetet har sin grund i projektet “Där nöden är störst - diakoni på svenska” och är ett samarbete mellan Yrkeshögskolan Novia och Matteus församling i Helsingfors.

Arbetets syfte är att utreda regnbågsfamiljers stödbehov och om CABLE-metoden kunde vara en länk mellan regnbågsfamiljer och de evangelisk-lutherska församlingarnas verksamhet. Frågeställningarna är: Vilka utmaningar stöter regnbågsfamiljer på i vardagen? Hurudana resurser har de? Vad har regnbågsfamiljer för behov av stöd? Vad har regnbågsfamiljer för inställning till kyrkan? Datainsamlingsmetoden som använts är samtalsintervjuer med personer som lever i regnbågsfamiljer och som analysmetod användes temaanalys.

I resultatet framkommer att respondenterna inte upplever några stora utmaningar på grund av att de lever i en regnbågsfamilj. Människor förstår ibland inte hur deras familjekonstellation ser ut, men de anser inte att de stött på mycket fördomar. Trots detta kan man ändå urskilja ett behov av stöd, främst i form av grupper eller andra sätt att möta människor som har en liknande livssituation. Eftersom samhället ännu inte ger lika rättigheter åt HBTIQ-personer i alla frågor, kunde CABLE vara en givande metod, eftersom man här får möjlighet att tillsammans fundera ut och jobba mot en positiv förändring. Ett möjligt användningsområde är att människor i regnbågsfamiljer och anställda inom de evangelisk-lutherska församlingarna skulle delta i samma CABLE-grupp och på så vis utveckla relationen och samarbetet till varandra.

Tämä opinnäytetyö käsittelee CABLE-menetelmää sekä sateenkaariperheitä. Työn taustalla on hanke ”Missä hätä on suurin – diakoniaa ruotsiksi”, joka on toteutettu yhteistyössä AMK Novian ja helsinkiläisen Matteuksen seurakunnan kanssa.

Työn tavoitteena on selvittää sateenkaariperheiden tuen tarpeita, sekä voisiko CABLE-menetelmä toimia linkkinä sateenkaariperheiden ja evankelisluterilaisen kirkon välillä. Kysymyksenasettelut ovat seuraavat: Mitä haasteita sateenkaariperheet kohtaavat arjessaan? Minkälaisia voimavaroja ja tuen tarpeita perheillä on? Minkälainen suhtautuminen sateenkaariperheillä on kirkkoa kohtaan? Aineistonhankintamenetelmänä on käytetty keskusteluhaastattelua, jota varten on haastateltu ihmisiä, jotka elävät sateenkaariperheissä. Haastattelut on analysoitu teemoittelua apuna käyttäen.

Tuloksista käy ilmi, että haastateltavat eivät koe suuria haasteita arjessaan sen johdosta, että he elävät sateenkaariperheessä. Haastateltavat eivät myöskään koe kohtaavansa ennakkoluuloja, vaikkakin muiden ihmisten on toisinaan vaikea ymmärtää heidän perhemuotoaan. Tuloksista voi kuitenkin havaita, että haastateltavilta löytyy tuen tarpeita. Tukea kaivataan pääasiassa ryhmätoiminnan muodossa tai muina tapoina tavata ihmisiä, jotka elävät samankaltaisessa elämäntilanteessa. Koska HBTIQ-yksilöillä ei vielä ole samoja oikeuksia yhteiskunnassa, voidaan johtopäätöksenä todeta, että CABLE voisi toimia luonteensa vuoksi antoisana lähestymistapana tässä kohderyhmässä. CABLE-menetelmän ydinajatuksena on, että osallistujat yhdessä keksivät ratkaisuja ja työskentelevät kohti positiivista muutosta. Yksi hyödyntämistapa menetelmälle olisi, että sateenkaariperheet ja seurakuntien työntekijät yhdessä osallistuisivat CABLE-ryhmätoimintaan ja tällä tavalla kehittäisivät suhdettaan sekä yhteistyötä välillään.

This thesis will discuss the CABLE-method and its possible use regarding LGBTQ families. The thesis has its foundation in the project “Where the need is the biggest - Diaconia in Swedish” and is a collaboration between Novia University of Applied Sciences and the Matteus parish in Helsinki.

The purpose of this thesis is to investigate the need of support for LGBTQ families and if the CABLE-method could function as a link between LGBTQ families and the Lutheran church. The research questions are as follow: What challenges do LGBTQ families encounter in their everyday life? What resources do they have? What kind of support are they in need of? What attitudes do LGBTQ families and LGBTQ individuals have towards the Lutheran church? We used verbal interviews with individuals living in LGBTQ families as our method of collecting data. As our method of analysis, we used theme analysis.

In our work, we found that the respondents do not experience any major challenges or difficulties due to them living in a LGBTQ family. At times, people may have difficulties comprehending what their family constellations look like, but the respondents do not consider themselves to have encountered any severe prejudice. Though, a need for support could still be distinguished, mainly in form of support groups, or other ways to meet other people leading similar lives.

Since society does not yet offer equal rights for LGBTQ individuals in all aspects, the CABLE-method could be successful as individuals may work together to reach a positive change. A possible scenario would be to have people from LGBTQ families and employees of the Lutherian church participate in the same CABLE-group and in that that develop their relationships with each other.