Lasten toimijuuden tarkastelua Honkaharjun päiväkodissa

Abstract

Tutkimuksessa tarkasteltiin lasten toimijuutta Honkaharjun päiväkodilla osallistuvan havainnoinnin ja lasten, lastentarhanopettajien sekä johtajan haastattelujen avulla. Tutkimus oli kvalitatiivinen. Tutkimustehtävä, millaista on lasten toimijuus päiväkodissa, jakautui tutkimuskysymyksiin, joita olivat: miten lapsen toimijuus ilmenee päiväkodin arjessa ja miten lastentarhanopettajat ja johtaja kokevat lapsen toimijuuden.

Tutkimuksen tiedonkeruumenetelminä olivat osallistuva havainnointi lapsiryhmissä, lasten puolistrukturoidut yksilöhaastattelut, lastentarhanopettajien ryhmähaastattelu sekä johtajan teemahaastattelu. Aineistoja analysoitiin aineistokohtaisesti soveltuvin menetelmin. Lasten havainnointiaineistoa analysoitiin teorialähtöisesti, lasten haastatteluaineistoa aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin, lastentarhanopettajien ryhmähaastatteluaineistoa aineistolähtöisen teemoittelun avulla ja johtajan teemahaastatteluaineistoa analysoitiin aineistolähtöisen kuvauksen keinoin.

Havainnoinnin ja haastattelujen perusteella lapsen toimijuus ilmeni monipuolisena toimintana päiväkodilla. Luonto oli tärkeä paikka lasten toimijuuden toteutumiselle. Rajoitetuissa tilanteissakin lasten toimijuus tuli näkyviin. Sukupuolten välisiä eroja toimijuudessa ilmeni erityisesti liikunnan ja taiteellisen tekemisen suhteen. Liikkumisen rajoitukset nousivat lasten haastatteluissa esiin. Muuten rajoituksia koettiin kokonaisuudessaan vähän, tosin pojat kokivat rajoituksia tyttöjä laajemmin toimijuudessaan.

Lastentarhanopettajat kokivat lasten toimijuuden asiana, jota tulee tukea päiväkodissa. Johtaja koki lapsen yksilöllisen kohtaamisen avaimeksi lasten toimijuuden tukemisessa. Tulokset tekevät näkyväksi lasten toimijuutta päiväkodissa ja muistuttavat sen merkityksestä lasten hyvinvointiin. Ymmärtämällä lasten toimijuutta, voidaan luoda mahdollisuuksia ja antaa tilaa lasten toimijuudelle niin päiväkodissa kuin muissakin kasvuympäristöissä.

The purpose of the study was to examine children's way of acting at Honkaharju day-care centre by means of participative observation and by conducting interviews directed at the children, the kindergarten teachers and the director of the centre. The research approach was qualitative. The research task, that is examining the children's way of acting in the day-care centre, was divided in two research questions: How did the children's way of acting appear in the day-care centre and how did the kindergarten teachers and the director experience it?

The data for the study was collected by observing the children, conducting a semi-structured interview with 12 children separately, carrying out a group interview with three kindergarten teachers and interviewing the director of the day-care centre. The research material was analyzed separately by using applicable methods. The children’s observation data was analysed on the basis of the relevant theory, the children’s interviews by means of a data-based content analysis, the teachers’ group interview with the help of data-based themes and the director’s theme interview was analysed by using data-based descriptions.

Based on the observation and interviews, the children´s way of acting appeared as versatile activities in the day-care centre. Nature was a significant environment where the children's way of acting actualised. Even in restricted situations the children's way of acting appeared. There were differences between genders in mobility and arts. Many children experienced restrictions related to mobility. As a whole, there were not many restrictions that the children experienced, although the boys experienced restrictions more widely than the girls.

The kindergarten teachers thought that the children's way of acting is something that has to be supported at the day-care centre. According to the director, the key in supporting children's way of acting was individual encounter. The results of this research make children's way of acting in day-care visible and remind of its significance to children's wellbeing. By understanding children's way of acting, it is possible to create opportunities and give enough space to children in day-care as well as in other environments