Mikä on perhekoti ilman vanhempia? : -Esimerkki perhekodin muuttamisesta lastensuojelulaitokseksi
Kujala, Katri (2010)
Kujala, Katri
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2010

Creative Commons Attribution-NonCommercial-ShareAlike 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201004236823
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201004236823
Tiivistelmä
Uusi lastensuojelulaki tuli voimaan 1.1.2008 ja se asetti uudenlaisia määräyksiä lastensuojeluyksiköiden toiminnalle. Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää Perhekoti Pöllövaara Oy: ta koskevat muutostarpeet uutta lastensuojelulakia vastaavaksi, jos perhekoti muutettaisiin lastensuojelulaitokseksi. Opinnäytetyössä lähestyttiin uuden lastensuojelulain tuomia vaatimuksia juridisesta, eettisestä ja muutosjohtamisen näkökulmasta.
Muutosprosessin pohjana käytettiin Kotterin (1996) luomia muutosprosessin vaiheita. Opinnäytetyö toteutettiin käytännönläheisenä selvitystyönä, jossa hyödynnettiin laadullisia tutkimusmenetelmiä. Aineistona käytettiin muutosprosessiin ja lastensuojelutyöhön liittyvää kirjallista materiaalia. Aineistoa kerättiin myös teemahaastattelumenetelmällä. Teemahaastattelut tehtiin pitkään toimineen lastensuojelulaitoksen johtajalle, rakennusvalvonnan edustajalle, palo- ja pelastustoimen edustajalle ja tulevalle perhekoti Pöllövaara Oy:n johtajalle. Myös Pirkanmaan aluefoorumissa puhuneen lääninhallituksen edustajan kommentteja käytettiin opinnäytetyön aineistona. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin ja teemoittelun avulla.
Tulokset osoittivat, että perhekoti Pöllövaaran muuttaminen lastensuojelulaitokseksi vaatii kokonaan uudet toimitilat. Vanha puurakenteinen kiinteistö ei täytä uuden lain mukaisia määräyksiä. Lisäksi selvisi, että henkilökunnan koulutustaso ei ole riittävä lastensuojelulaitoksen toiminnan aloittamiseen. Uuden lain mukaan vaaditaan seitsemän sosiaali- ja terveysalan ammattilaista työsuhteeseen lastensuojelulaitokseen, eikä tämä koulutusvaatimus täyttynyt tällä hetkellä kuin neljällä perhekodin nykyisellä työntekijällä. Opinnäytetyössä selvisi myös eri läänien erilaiset suhtautumistavat lakien noudattamisen suosituksiin. Määräyksiä on noudatettava kirjaimellisesti, mutta suositusten osalta käytännön toteutus lääneissä on kirjavaa. Vuoden 2010 aikana lääninhallitukset kokoontuvat yhteen luomaan yhteiset käytännöt lastensuojelun sijaishuollon palveluiden tuottamiselle. Joka tulee luomaan samanarvoisuutta eri palveluntuottajien kesken koko Suomessa.
Muutosprosessin pohjana käytettiin Kotterin (1996) luomia muutosprosessin vaiheita. Opinnäytetyö toteutettiin käytännönläheisenä selvitystyönä, jossa hyödynnettiin laadullisia tutkimusmenetelmiä. Aineistona käytettiin muutosprosessiin ja lastensuojelutyöhön liittyvää kirjallista materiaalia. Aineistoa kerättiin myös teemahaastattelumenetelmällä. Teemahaastattelut tehtiin pitkään toimineen lastensuojelulaitoksen johtajalle, rakennusvalvonnan edustajalle, palo- ja pelastustoimen edustajalle ja tulevalle perhekoti Pöllövaara Oy:n johtajalle. Myös Pirkanmaan aluefoorumissa puhuneen lääninhallituksen edustajan kommentteja käytettiin opinnäytetyön aineistona. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin ja teemoittelun avulla.
Tulokset osoittivat, että perhekoti Pöllövaaran muuttaminen lastensuojelulaitokseksi vaatii kokonaan uudet toimitilat. Vanha puurakenteinen kiinteistö ei täytä uuden lain mukaisia määräyksiä. Lisäksi selvisi, että henkilökunnan koulutustaso ei ole riittävä lastensuojelulaitoksen toiminnan aloittamiseen. Uuden lain mukaan vaaditaan seitsemän sosiaali- ja terveysalan ammattilaista työsuhteeseen lastensuojelulaitokseen, eikä tämä koulutusvaatimus täyttynyt tällä hetkellä kuin neljällä perhekodin nykyisellä työntekijällä. Opinnäytetyössä selvisi myös eri läänien erilaiset suhtautumistavat lakien noudattamisen suosituksiin. Määräyksiä on noudatettava kirjaimellisesti, mutta suositusten osalta käytännön toteutus lääneissä on kirjavaa. Vuoden 2010 aikana lääninhallitukset kokoontuvat yhteen luomaan yhteiset käytännöt lastensuojelun sijaishuollon palveluiden tuottamiselle. Joka tulee luomaan samanarvoisuutta eri palveluntuottajien kesken koko Suomessa.