En jämförelse mellan två bärstolsmodeller : En kartläggning av åsikter

Abstract

Syftet med studien var att kartlägga prehospitala personalens åsikter vid Mellersta Ny-lands räddningsverk angående två olika bärstolsmodeller. En av modellerna kräver att användaren fysiskt lyfter stolen vid patienttransport ner för trappor. Den andra modellen var utrustad med en nedgångscylinder som möjliggör förflyttning av en patient ner för trappor utan att fysiskt behöva lyfta stolen. Specifikt strävade arbetet till att besvara följande frågeställningar: 1. Vilken stolmodell upplevs vara bättre? 2. Vilka för- och nackdelar hade stolmodellerna? Bärstolsmodellerna användes under ett simuleringstillfälle i rollen som ledare och följare. Ledaren var den som gick framför stolen medan följaren gick bakom stolen. Informanterna fyllde efter simuleringstillfället i en medföljande enkät. Bärstolsmodellen utrustad med en nedgångscylinder överträffade modellen utan nedgångscylinder när det kom till upplevd: fysisk påfrestning, minskande av skaderisker samt kontrollerbarhet (styra, ändra hastighet, balansera). Majoriteten av informanterna som besvarade enkäten föredrog att i framtiden använda bärstolsmodellen utrustad med en nedgångcylinder i arbetslivet. En tabell med bärstolsmodellernas för- och nackdelar togs också fram. Denna studie samt tidigare forskning gällande bärstolsmodeller rekommenderar att en modell som fysiskt inte behöver lyftas, utan kan ”glida” ner för trappor, används för att minska på den fysiska påfrestningen och eventuellt skaderisken vid patientförflyttningar ner för trappor med bärstol. Den tidigare forskningen har jämfört stolar som behöver lyftas med stolar som kan ”glida” ner för trappor. Framtida forskning kunde jämföra stolar som kan ”glida” ner med varandra och utreda vilka av dessa modeller som orsakar minst fysisk påfrestning, har den minsta relativa skaderisken och upplevs vara bäst av användaren.

The aim of the study was to map out the opinions of pre-hospital personnel at Keski-Uudenmaan pelastuslaitos regarding two different models of stair chairs. One of the models required the operators to physically carry the chair. The other model was equipped with a stair cylinder which allowed the operators to transfer the patient down the stairs without physically lifting the chair. Specifically, the study aimed to answer the following research questions: 1. Which stair chair model is perceived better? 2. What are the pros and cons of each stair chair model? The stair chairs were used during a simulation, the informants tried each chair in the role as leader and follower. The leader was positioned in front of the chair while the follower was located behind the chair. A survey was answered after the simulation. The stair chair equipped with the stair cylinder was found superior compared to the stair chair without one. The experience of physical stress and risk of injury was decreased while the experience of controllability (control, change of speed, balance) was increased. The majority of the informants preferred the stair chair equipped with the stair cylinder as a stair chair to be used in future work. A pro-con chart for each stair chair model was also developed. This study, as well as other studies regarding stair chairs, recommend the usage of a model that can “slide” down the stairs to decrease physical stress and the possible risk of injury in patient transfer situations. Previous studies have compared stair chairs that require the operator to physically lift the chair with stair chairs that the operators can “slide” down the stairs. Future studies could compare models that “slide” down the stairs with each other to examine the physical stress, relative injury risk and preferability between these models.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen prehospitaalisen henkilöstön mielipiteitä kahdesta kantotuolimallista. Yksi kantotuoleista vaati käyttäjiltä tuolin fyysisen nostamisen potilassiirrossa portaita alas. Toinen kantotuolimalli oli varusteltu rappulaskusylinterillä, joka mahdollisti potilaan siirtämisen portaita alas nostamatta itse tuolia. Tarkennettuna oli opinnäytetyön tarkoituksena vastata seuraaviin kysymyksiin: 1. Kumpi kantotuoleista koetaan parempana? 2. Mitä hyviä ja huonoja puolia kullakin tuolilla oli? Kantotuolimalleja käytettiin simulaatiotilaisuudessa johtajan ja seuraajan rooleissa. Johtaja oli sijoittunut tuolin eteen ja seuraaja tuolin taakse. Vastaajat täyttivät tilaisuuden jälkeen kyselyn aiheesta. Kantotuolimalli rappulaskusylinterillä varusteltuna koettiin parempana kun huomioitiin seuraavat asiat: fyysinen kuormittavuus, loukkaantumisriskien väheneminen sekä kontrolloitavuus (ohjaus, nopeuden muuttaminen, tasapaino). Suurin osa vastaajista koki että rappulaskusylinterillä varusteltu kantotuoli olisi mieluisempi vaihtoehto työelämässä. Molempien kantotuolimallien hyödyt ja haitat nostettiin esille taulukoissa. Kyseinen tutkimus, sekä aiemmat tutkimukset kantotuolimalleihin liittyen, suosittelee käytettävän kantotuolimallia jota ei fyysisesti tarvitse nostaa, vaan jota voi liu`uttaa rappusia alas potilassiirroissa. Kyseisellä mallilla fyysinen rasittuvuus sekä mahdollinen loukkaantumisriski vähenisi. Aikaisemmat tutkimukset ovat vertailleet kantotuolimalleja, jotka vaativat käyttäjien fyysisesti nostavan tuolia, malleihin joita voi liu´uttaa rappusia alas. Tulevaisuuden tutkimukset voisivat vertailla kantotuolimalleja joita voi liu´uttaa toisiinsa, tutkiakseen tuolien aiheuttamaa fyysistä kuormittavuutta, loukkaantumisriskiä sekä paremmuutta.