Mentalisaation toteutuminen Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin sosiaalinen sirkus- pilottihankkeessa

Abstract

Opinnäytetyössäni tutkittiin Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) Satakunnan piirin ja Satasirkus ry:n yhteistyössä toteuttaman sosiaalinen sirkus -pilottihankkeen vaikutuksia. Työssä tutkittiin, vaikuttaako sosiaalinen sirkuskerho vanhempien mentalisaatiokykyyn. Toisena tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa perheiden halua ja mielenkiintoa tämänkaltaisen työmenetelmän jatkamiselle.

Tutkimusmenetelmänä oli yhdistelmä kvantitatiivista ja kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Kohderyhmänä olivat sosiaaliseen sirkuskerhoon osallistuneet perheet ja tarkemmin sirkusryhmiin osallistuneet vanhemmat. Aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella. Lomakkeita lähetettiin jokaiselle osallistuneelle vanhemmalle, jotka olivat luovuttaneet sähköpostiosoitteensa. Sähköiset kyselyt lähtivät ensin MLL Satakunnanpiirin toimistolle, josta ne lähetettiin edelleen osallistujille tietosuojaa kunnioittaen. Varmaksi ei tiedetä, kuinka monta vanhempaa kysely saavutti. Vastauksia saatiin neljältä vanhemmalta.

Tulosten perusteella sosiaalinen sirkus oli positiivinen kokemus kaikille siihen osallistuneille. Vanhemmat kokivat saaneensa kaivattua yhteistä aikaa lapsen/lasten kanssa toiminnassa, jossa onnistumisen kokemukset olivat taattuja. Monet kokivat myös sirkuskerhon jälkeen ymmärtävänsä lastaan/lapsiaan paremmin. Vastanneet olivat myös halukkaita mahdollisesti jatkamaan sosiaalista sirkusta ja jopa toivoivat sille jatkoa.

Tulosten mukaan sosiaalinen sirkus toimii vanhemmuutta tukevana toimintana. Vaikutukset mentalisaatiokykyyn olivat tulkinnallisia, mutta niitä oli havaittavissa. Asiasta olisi hyvä tehdä enemmän ja laadukkaampaa tutkimusta.

In my thesis I studied the effects of the social circus pilot project carried out by co-operation of the Mannerheim League for Child Welfare (MLCW) Satakunta district and Satasirkus ry. The thesis studies does the social circus affect parents mentalization abilities. Another aim of the study was to identify do the families want to and are they interested in the continuation of this kind of working method.

The research method was a combination of quantitative and qualitative research methods. The target group was the families who participated in the social circus and in more detail the participated parents. The data was collected with an electronic questionnaire. The questionnaire was sent to every parent that participated and who had released the e-mail address. Electrical queries first went to MLCW Satakunta district office, where they were further sent to participants with respect to data protection. It is not known for sure how many parents the query reached. Replies were received from four parents.

Based on the results social circus was a very positive experience for all the partici-pants. Parents felt that they received some much-needed time together with their child / children in an activity, which was guaranteed with the experience of success. Many felt that after the circus meeting they understood their child / children better. The respondents were also willing to continue on social circus meetings, and even hoped for a sequel.

The results show that social circus acts as a supportive parenting activity. The effects of mentalisation were interpretative but noticeable. It would be good to do more and better quality research about this subject.