PORIN PERUSTURVAN PALVELUOHJAAJIEN TYÖNKUVA HEIDÄN ITSENSÄ KERTOMINA

Abstract

PORIN PERUSTURVAN PALVELUOHJAAJIEN TYÖNKUVA HEIDÄN ITSENSÄ KERTOMINA

Mahlamäki, Tuija Satakunnan ammattikorkeakoulu Vanhustyön koulutusohjelma Toukokuu 2017 Sivumäärä: 51 Liitteitä: 3

Asiasanat: palveluohjaus, palveluohjaaja, ikäihminen ____________________________________________________________________

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia Porin perusturvan vanhuspalveluissa toimivien palveluohjaajien työnkuvan sisältöä keräämällä tietoa palveluohjaajien oma-kohtaisista kokemuksista työssään ja niiden kautta syntyneistä käsityksistä ikäihmisten palveluohjaustarpeista. Tutkittavina aiheina olivat myös palveluohjaajien työn tulosten ja vaikuttavuuden arviointi sekä palveluohjauksen asiakkaiden palveluntarpeiden arvioinnissa käytettävät menetelmät.

Tämä tutkimus oli laadullinen tutkimus, joka pohjautuu Porin perusturvan palveluohjaajille tehtyihin puolistrukturoituihin yksilöhaastatteluihin. Ne toteutettiin vuoden 2016 kesä-syyskuun välisenä aikana. Kvalitatiivinen aineisto analysoitiin käyttämällä sisällön analyysiä.

Porin perusturvan palveluohjaajat kokivat työnkuvansa ikäihmisiä monipuolisesti palvelevaksi sekä palveluohjauksen ja kotihoidon yhteistyössä paljolti mahdollistavan ikäihmisen hyvän ja itsenäisen elämän jatkumisen omassa kodissaan, niin pitkään kuin se on mahdollista ja tarkoituksenmukaista. Palveluohjaajan työnkuvan todettiin sisältävän asianmukaisen palvelun etsimisen, arvioimisen, koordinoimisen ja organisoimisen ikäihmisen palveluntarpeen mukaan. Tärkeänä asiana työssään palveluohjaajat pitivät asiakkaiden saamaa ammattitaitoista ja ihmislähtöistä palveluohjausta. Palveluohjauksen tulevaisuutta ajatellen haastatteluista esille nousivat erityisesti muistisairauksien sekä päihde- ja mielenterveysongelmien lisääntyminen asiakaskunnassa. Jatkuvat muutokset sosiaali- ja terveysalalla ja yhteiskunnassamme koettiin kuormittavana asiana. Porin perusturvan palveluohjaajat pitivät työtään taloudellisesti merkittävänä palveluna. Palveluohjauksen asiakkaiden palvelutarpeiden arvioinnissa olivat RAVA ja MMSE käytetyimmät mittaristot.

CASE MANAGEMENT IN THE SOCIAL SERVICES AND THE HEALTH CENTRE OF PORI TOLD BY CASE MANAGERS THEMSELVES

Mahlamäki, Tuija Satakunnan ammattikorkeakoulu, Satakunta University of Applied Sciences Degree Programme in Elderly Care May 2017 Number of pages: 51 Appendices: 3

Key words: case management, case manager, elderly person ____________________________________________________________________

The purpose of this thesis was to study and describe the content of the job description of case managers in The Social Services and Healthcare Centre of Pori, by collecting information on the personal experiences of case managers in their work and their ideas about the needs of older people's case management. The subject of the study was also the evaluation of the results and the effectiveness of the work of the case managers and the methods used to evaluate the service needs of the case manager customers.

This research is a qualitative research based on semi-structured individual interviews of case managers in The Social Services and Healthcare Centre of Pori. The data was gathered between June and September 2016. The qualitative material was subdivided into the categories that emerged from the interviews the word to word, which were analysed using content analysis.

The interviewed case managers experienced that their job as a multifaceted service provider, as well as in co-operation with case management and home care, enabling the elderly to continue their good and independent lives in their homes as long as it is possible. The case manager’s job description was found to include the search, assessment, co-ordination and organization of an appropriate service according to the service needs of the elderly. As an important factor in their work, case managers considered customer-oriented professional and human-oriented service guidance. In view of the future of case management, interviews were raised in the increase of memory problems, substance abuse and mental health problems in the clients. Continuous changes in the social and health care sector and in society in general were perceived as burdensome. The case managers considered their work as an economically significant service. In assessing the service needs of customers in the service guidance, RAVA and MMSE were the most used measures.