Saliliikenne osana leikkausalueen infektioiden ehkäisyä: havainnointitutkimus
Eloranta, Taru (2017)
Eloranta, Taru
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705239838
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705239838
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata leikkauksenaikaista saliliikennettä Rauman aluesairaalan leikkaus- ja anestesiaosastolla. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa leikkaus- ja anestesiaosaston leikkauksenaikaisesta saliliikenteestä. Tämän tiedon perusteella osasto voi kehittää toimintaansa potilasturvallisuuden parantamiseksi.
Tutkimuksen kohteena oli Rauman aluesairaalan leikkaus- ja anestesiaosastolla suoritettavien toimenpiteiden saliliikenne yhdentoista päivän ajalta. Tutkimukseen valittiin yhteensä 26 toimenpidettä. Havainnointipäivien aikana osastolla suoritettiin yhteensä 93 toimenpidettä, joten opinnäytetyön otos oli noin 30% havainnointiaikana tehdyistä toimenpiteistä. Havainnoinnissa käytettiin apuna tätä tutkimusta varten laadittua havainnointilomaketta. Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin taulukkolaskentaohjelmalla sekä sisällön erittelyllä.
Tutkimustulosten mukaan ovi avattiin leikkauksen aikana keskimäärin 9,2 kertaa tunnissa. Lähes kaikissa tapauksissa liikkumiseen käytettiin sivuovea ja oven avaaja kuului salitiimiin. Selvästi suurin syy saliliikenteelle oli tarvikkeiden haku leikkaussalin ulkopuolelta. Useimmiten haettiin proteesien komponentteja, steriilejä hanskoja, lääkkeitä ja keittosuolaa. Muita yleisiä syitä olivat salitiimin jäsenen saapuminen tai poistuminen, kommunikointi sekä kirurginen käsidesinfektio.
Tutkimuksen tuloksia tarkasteltaessa todettiin myös, että leikkauksen aikaisesta saliliikenteestä ei oltu tehty kirjauksia potilasasiakirjoihin missään havainnoiduissa toimenpiteissä. Leikkaussalissa läsnä olleen henkilöstön kirjaaminen potilasasiakirjoihin poikkesi havainnoinnin tuloksista noin kolmasosassa leikkauksista.
On epätodennäköistä, että leikkauksen aikainen saliliikenne voidaan kokonaan poistaa, mutta on mahdollista että sitä voidaan vähentää kehittämällä toimintatapoja liittyen leikkauksessa tarvittavien välineiden viemiseen leikkaussaliin ennen leikkauksen alkua ja lisäämällä puhelimitse tapahtuvaa kommunikaatiota. Jatkossa voitaisiin tehdä jatkotutkimus keräämällä laajempi aineisto pidemmällä aikavälillä.
Tutkimuksen kohteena oli Rauman aluesairaalan leikkaus- ja anestesiaosastolla suoritettavien toimenpiteiden saliliikenne yhdentoista päivän ajalta. Tutkimukseen valittiin yhteensä 26 toimenpidettä. Havainnointipäivien aikana osastolla suoritettiin yhteensä 93 toimenpidettä, joten opinnäytetyön otos oli noin 30% havainnointiaikana tehdyistä toimenpiteistä. Havainnoinnissa käytettiin apuna tätä tutkimusta varten laadittua havainnointilomaketta. Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin taulukkolaskentaohjelmalla sekä sisällön erittelyllä.
Tutkimustulosten mukaan ovi avattiin leikkauksen aikana keskimäärin 9,2 kertaa tunnissa. Lähes kaikissa tapauksissa liikkumiseen käytettiin sivuovea ja oven avaaja kuului salitiimiin. Selvästi suurin syy saliliikenteelle oli tarvikkeiden haku leikkaussalin ulkopuolelta. Useimmiten haettiin proteesien komponentteja, steriilejä hanskoja, lääkkeitä ja keittosuolaa. Muita yleisiä syitä olivat salitiimin jäsenen saapuminen tai poistuminen, kommunikointi sekä kirurginen käsidesinfektio.
Tutkimuksen tuloksia tarkasteltaessa todettiin myös, että leikkauksen aikaisesta saliliikenteestä ei oltu tehty kirjauksia potilasasiakirjoihin missään havainnoiduissa toimenpiteissä. Leikkaussalissa läsnä olleen henkilöstön kirjaaminen potilasasiakirjoihin poikkesi havainnoinnin tuloksista noin kolmasosassa leikkauksista.
On epätodennäköistä, että leikkauksen aikainen saliliikenne voidaan kokonaan poistaa, mutta on mahdollista että sitä voidaan vähentää kehittämällä toimintatapoja liittyen leikkauksessa tarvittavien välineiden viemiseen leikkaussaliin ennen leikkauksen alkua ja lisäämällä puhelimitse tapahtuvaa kommunikaatiota. Jatkossa voitaisiin tehdä jatkotutkimus keräämällä laajempi aineisto pidemmällä aikavälillä.