Rakennusterveyskoulutuksen kehittäminen Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa
Vasara, Otto-Oskari (2017)
Vasara, Otto-Oskari
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017052510266
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017052510266
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aiheena oli tutkia ja kehittää Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun rakennusterveyskoulutusta vastaamaan pätevyysvaatimuksia. Korjausrakentamisen alalle säädettiin vuoden 2015 keväällä viisi uutta pätevyyttä kosteus- ja mikrobivaurioiden korjaamiseen ja sisäilmaongelmien ratkaisuun. Uudet pätevyydet ovat kosteusvaurion korjaussuunnittelija ja -työnjohtaja, rakennusterveysasiantuntija, sisäilmaasiantuntija, sekä kosteusvaurion kuntotutkija.
Opinnäytetyön tavoite oli selvittää koulutukseen tarvittavat muutokset ja lisäykset, jotta oppilaitoksen koulutus täyttäisi pätevyysvaatimukset. Tässä työssä tutkitaan aihetta pääosin rakennustekniikan näkökulmasta, mutta koulutusta kehitetään yhteistyössä talotekniikan, ympäristötekniikan, energiatekniikan ja terveysalan kanssa. Tutkimuksen luotettavuuteen vaikuttaa, että tekijän omat kokemukset ja osaaminen perustuvat vain yhden alan koulutukseen.
Opinnäytetyössä käydään läpi uusien pätevyyksien ja pätevyyskoulutuksen taustalla olevia eduskunnan ja ministeriöiden tukemia kehityshankkeita, sekä pätevyydet ja niiden vaatimukset. Tutkimus keskittyy nykyisen koulutuksen ja pätevyysvaatimusten vastaavuuden selvittämiseen. Lisäksi tutkitaan tilanteeseen johtaneiden kosteus- ja mikrobivaurioiden laajuutta Suomen rakennuskannassa. Lopuksi pohditaan opetuksen nykytilaa ja kehitystarpeita Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa yleisesti ja opintojaksokohtaisesti.
Rakennustekniikan koulutuksen taso Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa on hyvä, mutta kehitettäviäkin alueita löytyy. Rakennusterveyden ja pätevyyksien osalta suurimmat puutteet ovat ilmanvaihdon ja sisäympäristön opetuksessa, joiden opintopistemäärät eivät täytä kaikkia pätevyysvaatimuksia. Nykyisellä koulutuksella on kuitenkin mahdollista saada korjaussuunnittelijan ja –työnjohtajan pätevyyksiä alemmissa vaativuusluokissa. Tämän hetkisissä opintojaksoissa tärkeimmät kehityskohteet ovat purkutyöt, kuntotutkimus, vanhat rakenteet, kosteudenhallinta ja rakennusfysiikan koulutuksen lisääminen.
Opinnäytetyön tavoite oli selvittää koulutukseen tarvittavat muutokset ja lisäykset, jotta oppilaitoksen koulutus täyttäisi pätevyysvaatimukset. Tässä työssä tutkitaan aihetta pääosin rakennustekniikan näkökulmasta, mutta koulutusta kehitetään yhteistyössä talotekniikan, ympäristötekniikan, energiatekniikan ja terveysalan kanssa. Tutkimuksen luotettavuuteen vaikuttaa, että tekijän omat kokemukset ja osaaminen perustuvat vain yhden alan koulutukseen.
Opinnäytetyössä käydään läpi uusien pätevyyksien ja pätevyyskoulutuksen taustalla olevia eduskunnan ja ministeriöiden tukemia kehityshankkeita, sekä pätevyydet ja niiden vaatimukset. Tutkimus keskittyy nykyisen koulutuksen ja pätevyysvaatimusten vastaavuuden selvittämiseen. Lisäksi tutkitaan tilanteeseen johtaneiden kosteus- ja mikrobivaurioiden laajuutta Suomen rakennuskannassa. Lopuksi pohditaan opetuksen nykytilaa ja kehitystarpeita Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa yleisesti ja opintojaksokohtaisesti.
Rakennustekniikan koulutuksen taso Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa on hyvä, mutta kehitettäviäkin alueita löytyy. Rakennusterveyden ja pätevyyksien osalta suurimmat puutteet ovat ilmanvaihdon ja sisäympäristön opetuksessa, joiden opintopistemäärät eivät täytä kaikkia pätevyysvaatimuksia. Nykyisellä koulutuksella on kuitenkin mahdollista saada korjaussuunnittelijan ja –työnjohtajan pätevyyksiä alemmissa vaativuusluokissa. Tämän hetkisissä opintojaksoissa tärkeimmät kehityskohteet ovat purkutyöt, kuntotutkimus, vanhat rakenteet, kosteudenhallinta ja rakennusfysiikan koulutuksen lisääminen.