Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän Kauhajoen terveyskeskuksen henkilökunnan elvytysosaamisen ja -koulutustarpeen kartoitus sekä elvytysohjeen päivittäminen

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli päivittää Kauhajoen terveyskeskuksen kiinteistössä olevien eri toimintayksiköiden sisäinen toimintaohje elvytystilanteessa. Tavoitteena oli selkeyttää olemassa olevaa toimintaohjetta ja luoda siitä elvytyksen Käypähoito 2016 mukainen. Opinnäytetyön tiedonhaku tehtiin osittain kirjallisuuskatsauksena ja osittain kyselytutkimuksena.

Tiedonhaussa käytettiin elvytystä koskevia ajantasaisia, tieteellisiä ja näyttöön perustuvia kirjoja ja julkaisuja. Opinnäytetyöhön liittyvässä kyselytutkimuksessa kartoitettiin Kauhajoen terveyskeskuksen hoitohenkilökunnan kokemuksia omasta elvytysosaamisestaan ja henkilökunnan näkemyksiä elvytyskoulutuksen laadusta ja määrästä. Kyselyn vastausprosentti oli 73 %. Kyselytutkimuksen analysoinnissa käytettiin PASW (Predictive analytics software) tilastointiohjelmaa.

Kyselytutkimuksen tulosten perusteella esiin nousi hoitohenkilökunnan halukkuus osallistua elvytyskoulutukseen useammin. Elvytystilanteiden vähyyden vuoksi toimintaohjeet unohtuvat eikä välineitä ja lääkkeitä osata käyttää oikein. Ongelmia aiheutti myös tilanteen johtaminen elvytyksessä. Yli puolet vastaajista piti elvytystaitojaan ja –tietojaan tällä hetkellä tyydyttävinä ja lähes puolet arvioi taitonsa hyviksi. Elvytyskoulutuksien riittävän tiheä järjestäminen ja toimintaohjeiden selkeys ja yhteneväisyys voisivat osaltaan vähentää hoitohenkilökunnan epävarmuutta elvytystilanteissa.

The purpose of this study was to update the internal operating instructions for resuscitation situations in different functional departments of Kauhajoki health centre. The aim was to clarify the existing code of conduct and to make it match Käypähoito 2016 directions.

The search for information for this study was carried out partly as a literature review, partly as a questionnaire presented to the Kauhajoki health centre staff. Scientific and evidence-based books and publications of CPR were used as source of information.

The questionnaire mentioned above surveyed Kauhajoki health centre nursing staff’s own resuscitation skills and the experiences and views on the quality and quantity of life support training. The response rate of this survey was 73%. The PASW (Predictive analytics software) statistical program was used in analysing the survey.

As a result of this survey, it emerged the nursing staff’s willingness to participate in resuscitation training more often. Due to the lack of resuscitation situations, the guidelines were often forgotten and the knowledge how to use tools and medication was often incorrect. How to lead a resuscitation situation also caused problems. More than half of the respondents thought that their resuscitation skills and knowledge in the matter were satisfactory, and almost half estimated their skills as good. The insecurity of the nursing staff in events of resuscitation could be minimized by organizing sufficient training and by clarifying and unifying the code of conduct in situations demanding resuscitation.

Syftet med examensarbetet var att uppdatera inre verksamshetanvisningar för återupplivning för verksamenhet i Kauhajoki hälsocentral. Målsättningen var att förtydliga den tidigare verksamhetanvisningen och att uppdatera den för att motsvara återupplivningens Käypähoito 2016.

Informationssökningen för examensarbetet gjordes som en litteraturöversikt och som en gallupundersökning. I informationssökningen användes aktuella, vetenskapliga och bevisbaserade böcker och publikationer.

I gallupundersökningen kartlades erfarenheter av vårdpersonalen i Kauhajoki hälsocentral om personalens återupplivningskunnande och åsikter om kvalitet och mängd av återupplivningsutbildning. Gallupens svarprosent var 73 %. Gallupundersökningen analyserades med hjälp av PAWS (Predictive analytics software) statistikprogram.

Resultatet i gallupundersökningen visade att vårdpersonalen skulle vilja oftare delta i återupplivningsutbildningen. Eftersom återupplivningssituationer förekommer sällan, glömmer man verksamhetsanvisningar och man kan inte använda instrument och mediciner rätt. Det fanns också problem i hur man leder återupplivningssituationer. Över hälften av dem som svara i undersökningen tyckte att deras återupplivningskunnande var nöjaktiga och nästan hälften uppskattade att deras kunskaper var på en bra nivå. Att organisera återupplivningsutbildning tillräckligt ofta och med att klargöra och likforma instruktioner kan man minska vårdpersonalens osäkerhet i återupplivningssituationer.