Kasvatusyhteistyö päiväkodissa : "Avointa vuoropuhelua"

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata etelä-suomalaisen päiväkodin vanhempien kokemuksia ja odotuksia kasvatusyhteistyöstä. Varhaiskasvatuksessa oli aloitettu panostamaan kasvatusyhteistyöhön henkilökunnan koulutuksilla ja aloittamalla päiväkotiin tulevien uusien lapsien kotikäynnit. Tutkimuksen tarkoitus oli kartoittaa, miten kasvatusyhteistyö toteutuu päiväkodissa. Tuloksisen perusteella kartoitetaan mahdolliset epäkohdat, jotka estävät yhteistyön syntymistä, jonka mukaan kehitetään toimintaa jatkossa kumppanuutta suosivampaan suuntaan.

Opinnäytetyö toteutettiin laadullisella tutkimusmenetelmällä ja aineisto-keruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Tutkimusta varten haastateltiin viittä päiväkodin vanhempaa. Aineisto analysoitiin sisällön analyysillä. Teoreettinen viitekehys muodostui kasvatusyhteistyöstä, sen synnystä ja rakentumisesta.

Tutkimuksesta selvisi, että vanhemmat pitivät kasvatusyhteistyön syntymisessä yhtenä tärkeimpänä asiana avointa ja rehellistä toimintaa, joka luo vankan pohjan hyvälle kumppanuudelle. Päivittäiset keskustelut van-hempien ja kasvattajien välillä kanssa sujuivat hyvin ja heidän mielestään sähköinen tiedottaminen ja ilmoitustaulu olivat mieluisimmat tavat il-moittaa päiväkodin tai ryhmän asioita. Tutkimuksesta myös selvisi, van-hempien toivomus saada enemmän tukea kasvatukseen, suppeamman ja selkeämmän vasu-lomakkeen sekä halu tutustua päiväkodin toimintaan avoimien ovien muodossa.

The aim of this study was to present parent’s experiences and expectations regarding cooperative upbringing at a southern Finnish daycare centre. The development of cooperation had been started by training staff and initiating visits to the homes of new children coming to the day-care. The aim of the study was to determine how cooperative upbringing is realised at daycare. Based on the results, possible issues preventing cooperation will be mapped and used as a basis for parental partnership development.

The study was carried out with qualitative research methods and focused interviews were used as the data collection method. Five parents were interviewed and data was analyzed with content analysis. The theoretical framework was based on cooperative upbringing, its birth and development.

The study showed that parents considered openness and honesty as one of the most important factors in cooperative upbringing development. Daily discussions between the parents and educators went well and parents felt that digital information sharing and the daycare`s notice board were the preferred ways of informing about the group´s and the day-care´s issues. The results also showed that parents wished for more sup-port in upbringing, a clearer early learning plan and possibility to find out more about the daycare´s operations by arranging open houses.