Autonomisen työvuorosuunnittelun kehittäminen Tammenlehväkeskuksessa

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää hoitajien kokemuksia autonomisesta työvuorosuunnittelusta ja sen vaikutuksista työhyvinvointiin. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä hoitajien tietoa autonomisesta työvuorosuunnittelusta ja sen vaikutuksista työhyvinvointiin koulutustilaisuudella. Lisäksi opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää työvuorosuunnittelua Tammenlehväkeskuksen laitoshoidon osastoilla ottamalla autonominen työvuorosuunnittelu käyttöön.

Opinnäytetyö toteutettiin käyttämällä toimintatutkimuksellista lähestymistapaa, koska työn tavoitteena oli käytännön toiminnan kehittäminen. Opinnäytetyön aineiston keruu ja -analysointi tehtiin käyttämällä kvantitatiivisia menetelmiä. Aineisto kerättiin kyselylomakkeella (n=50) ja analysoitiin tilastollisesti SPSS ohjelmalla.

Tuloksien mukaan hoitajien kokemukset autonomisesta työvuorosuunnittelusta olivat myönteisiä: työntekijöiden työvuorosuunnitelmat ja toiveet toteutuivat. Autonomisella työvuorosuunnittelulla oli myönteinen vaikutus työntekijöiden työhyvinvointiin. Se vaikutti myönteisesti työn ja vapaa-ajan yhteensovittamiseen, työssä jaksamiseen, työmotivaatioon ja työtehoon. Tuloksista ilmeni tarve pelisääntöjen kertaamiselle ja koulutukselle autonomisesta työvuorosuunnittelusta.

Johtopäätöksinä todettiin, että koulutusta autonomisesta työvuorosuunnittelusta tulisi tarjota koko hoitohenkilöstölle ja autonomisen työvuorosuunnittelun koulutusmateriaali pitäisi ottaa osaksi perehdytystä. Osastojen olisi hyvä kerrata pelisäännöt autonomisesta työvuorosuunnittelusta ja laittaa ne osaksi perehdytysmateriaalia. Jatkotutkimusaiheena esitettiin tutkimuksen toistamista myöhemmin, jotta nähtäisiin, onko koulutuksella ja pelisääntöjen kertaamisella vaikutusta autonomisen työvuorosuunnittelun kokemiseen, ergonomisen työvuorosuunnittelun toteutumiseen ja sitä kautta työhyvinvointiin.

The purpose of this study was to determine nurses' experiences of the impact of self-scheduling of nurses on well-being at work. The aim of this study was to increase the knowledge of nurses about the impact of self-scheduling on wellbeing giving training sessions. The study also aimed at developing shift roster with self-scheduling for inpatient wards at Tammenlehväkeskus. The data of this study were collected through questionnaires (n=50) and were analysed using the SPSS software.

The results reveal that the experiences of self-scheduling were positive; shift schedules and wishes of the employees came true. Self-scheduling had a positive impact on well-being at work. It had a positive impact on work-life balance, coping at work, motivation and work efficiency. The results reveal the need for stranding the rules and need for training sessions for self-scheduling.

Overall, this study suggest that the training should be offered to all nurses and the educational material should be taken as part of induction training. Further studies are needed to see whether the training sessions or stranding the rules has any effects on self-scheduling and thereby well-being at work.