Ikäihmisen kokemukset monimuotoisesta elintapaohjauksesta (FINGER)

Abstract

FINGER- tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää mahdollisuutta ehkäistä muisti- ja ajattelutoimintojen heikkenemistä monimuotoisen elintapaintervention avulla. Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli tutkia FINGER-tutkimukseen osallistuneiden kokemuksia. Tutkimuksen avulla selvitettiin monimuotoisen elintapaohjauksen hyödyllisyyttä, mahdolliseen keskeyttämiseen vaikuttavia syitä, ohjaus- ja neuvontatavan merkitystä sekä tapaamisten sosiaalista ja motivoivaa merkitystä. Miesten ja naisten kokemusten eroja vertailtiin muistiharjoittelun sekä sosiaalisen kanssakäymisen osalta. Tavoitteena oli selvittää ikääntyneiden elintapaohjauksessa huomioon otettavia asioita sekä sopivia ja motivoivia ohjausmenetelmiä. Opinnäytetyö toteutettiin määrällisenä tutkimuksena yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa. Opinnäytetyö pohjautuu FINGER- tutkimuksen valmiiseen aineistoon (n=1260). Strukturoidusta kyselylomakkeesta kerätty aineisto analysoitiin SPSS- tilasto-ohjelmalla Tämän tutkimuksen keskeisimpinä tuloksina voidaan pitää sitä, että ryhmän tuki ja useat tapaamiskerrat motivoivat osallistujia elämäntapamuutokseen. FINGER-tutkimukseen osallistuvien miesten ja naisten kesken ei havaittu selkeitä eroja. Suurin osa tehostetun elintapaneuvonnan ryhmään kuuluvista arvioi kuuluvansa tavanomaiseen elintapaohjausryhmään, mistä voidaan päätellä, että intensiivistä ohjausta ei koettu liian kuormittavaksi. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää mietittäessä ikäihmisille suunnatun elintapaohjauksen jalkauttamista käytännön terveydenedistämistyöhön. Mielenkiintoinen jatkotutkimusaihe olisi tehdä laadullinen tutkimus teknologian käytöstä motivaation tukemisessa ikääntyneiden elintapamuutoksessa.

The objective of this thesis was to study the experiences of participants in the FINGER study. FINGER researched the prevention for decline of memory and cognitive functions by a multidomain lifestyle intervention. The studied topics were the usefulness of the multiform lifestyle guidance, the reasons behind any participants possibly dropping out, the effects of different guidance and instruction methods, and the social and motivational effects of the meetings. Gendered differences in memory exercises and social interaction were also studied. The aim of the thesis was to research aspects that should be taken into account in elderly lifestyle guidance, and what kind of guidance methods are motivational and suitable for the purpose. The thesis was a quantitative study in collaboration with the Finnish National Institute for Health and Welfare. SPSS statistical software was used to analyze the data collected from the structured questionnaire. The main conclusions of this research were that group support and multiple meetings motivate participants to make lifestyle changes. No explicit differences were found between male and female participants. Most of the participants in the intense lifestyle guidance group believed that they were in the standard guidance group, which suggest that the guidance was not seen to be too demanding. The results of the study can be used to plan lifestyle guidance in future health promotion efforts. An interesting follow-up study would be to study the use of technology as motivational support in older adult lifestyle changes.