Urakoitsijan ja suunnittelijan välinen yhteistyö ja sen kehitystarpeet

Abstract

Tässä työssä tutkittiin urakoitsijan ja suunnittelijan välistä yhteistyötä, sen ongelmakohtia sekä mahdollisia kehitysmahdollisuuksia erilaisissa rakennushankkeissa. Työssä keskityttiin suureksi osaksi talotekniikkaan, mutta monet esille nousseet asiat pätevät myös rakennustekniikassa. Työ perustui suureksi osaksi kokemusperäiseen tietoon, jota kerättiin tekemällä avoimia haastatteluja urakoitsijoiden ja suunnittelijoiden kanssa.

Tutkimuksen teoreettisessa osuudessa käytiin läpi rakennushankkeen osapuolet, hankkeen kulku, taloteknisen suunnittelun kulku sekä rakennushankkeiden eri toteutusmuodot ja selitettiin edellä mainittujen asioiden termistöä ja tehtävänimikkeitä. Lisäksi kerrottiin miten ja miksi eri toteutusmuodot ja suunnittelun vaiheet vaikuttavat urakoitsijan ja suunnittelijan väliseen yhteistyöhön.

Teoreettisen osuuden jälkeen tarkasteltiin yhteistyötä suunnittelijan ja urakoitsijan omista näkökulmista. Rakennuttajan merkitys näkyi molempien näkökulmissa. Suunnitelmien ja muutosehdotusten tarkastelu urakoitsijan ja suunnittelijan kanssa kasvotusten olisi merkittävä edistys yhteistyöhön ja moni rakennushanke säästyisi yllättävien muutosten aiheuttamista aikataulupoikkeamista ja kustannusvaikutuksista.

Urakoitsijan näkökulmasta katsottuna suurin haaste oli henkilökunnan vähyys ja resurssien riittämättömyys toteutusmuodosta riippuen osallistumaan riittävästi suunnitteluohjaukseen tai suunnitelmien tarkasteluun rakennushankkeen alussa. Muutosehdotusten saaminen liikkeelle mahdollisimman hyvin perusteltuna ja aikaisessa vaiheessa rakentamista paljastui haasteeksi ajanpuutteen vuoksi. Myös suunnittelijan koulutus ja epäily käytännön toteutuksen kokemattomuudesta ja sitä kautta ammattitaidosta epäilyttivät urakoitsijoita.

Suunnittelijan näkökulmasta katsottuna suunnitteluohjaus oli usein huonolla tasolla toteutusmuodosta riippumatta. Rakennuttajan riittävä ammattitaito ja urakoitsijan resurssien käyttö ohjaukseen olivat liian vähäiset, jolloin suunnitteluohjaukseen lisätyt resurssit säästyisivät myöhemmässä vaiheessa yllättävien muutosten puuttuessa.

The purpose of this thesis was to examine issues in collaboration between contractor and designer and help developing solutions for those issues. This thesis was mostly focused on the collaboration in HVAC work but many of them apply in construction work as well. The conclusions were mostly based in real-life-experiences in construction branch, and they were gathered by interviewing contractors and designers in open interviews.

The theoretical part of this examination was meant to go through different parties in construction project, the progress of a project, the progress of HVAC designing and the different execution forms of a construction project. This part also clarified the terminology and titles of different project parties. It was also explained how and why the different execution forms and steps in the designing progress effect in the collaboration between constructor and designer.

After the theoretical part the collaboration was examined from the contractors point of view and the designers point of view. The signification of the builder came up with both parties. Viewing the blueprints and modification suggestions face-to-face between the constructor and the designer would be a significant development for the collaboration and many construction projects would be completed without the timetable lags and sudden costs caused by surprising changes in the designing.

In contractors point of view the biggest challenge was the scarcity of officials dealing with a project or many projects at the same time. The shortage of time caused by a low budget was the reason for poor quality in designing guidance or in blueprint examination depending on the projects execution form. The blueprint examination would be very important especially in the beginning of contracting. The modification suggestions should get to designing as early as possible and well prepared by using more resources in officials. The education of the designers was also a concern among the contractors due to graduated designers inexperience of working in the field.

In designers point of view designing guidance was often in a poor level regardless to the execution form of the project. The expertise of the builder and contractors use of resources were usually too low. Hiring an expert for the designing guidance or using more resources on contractors officials would save the project from many costs in the end.