Kosteusvauriokohteiden sisäilmanlaatu ennen ja jälkeen korjaustoimenpiteiden

Abstract

Opinnäytetyössäni oli tarkoituksena selvittää kosteusvauriokohteiden sisäilmanlaatua ennen ja jälkeen korjaustoimenpiteiden. Työ tehtiin Munters Oy:n Lahden toimipisteelle ja työssä käytetyt kohteet sijaitsi-vat Päijät-Hämeen alueella. Työssä oli 5 eri kohdetta, joiden kosteusvaurioiden laajuudet vaihtelivat.

Kohteista oli otettu materiaalinäytteitä ennen korjaustoimenpiteitä. Näissä näytteissä melkein jokaisessa havaittiin suuria määriä kosteusvaurioille tyypillisiä mikrobeja. Tämän jälkeen kohteiden vauriot korjat-tiin ja kohteissa suoritettiin rakenteiden desinfiointia käyttäen hyväksi erilaisia desinfiointimenetelmiä.

Korjaustöiden jälkeiset näytteenotot suoritettiin käyttämällä Pietiko Oyn:n valmistamaa HK-10 hiukkas-keräintä, jolla kohteista otettiin useita sisäilmanäytteitä. Tällä tavoin pyrittiin toteamaan korjaustoimenpi-teiden onnistuminen kohteissa.

Tuloksia tutkittaessa havaittiin, että sisäilman mikrobitasot olivat kaikissa kohteissa alle terveydelle hai-tallisiksi määritettyjen raja-arvojen. Näytteiden analysoinnissa käytettiin Ramboll Analytics Oy:tä Lahdes-ta sekä Kuopion aluetyöterveyslaitosta. Näytteet tulkittiin työterveyslaitoksen tulkintaohjeiden ja ohje-arvojen mukaan. Tuloksien perusteella korjaustoimenpiteiden ja desinfiointikäsittelyjen voidaan todeta onnistuneen. Kohteissa käytettyjen desinfiointiaineiden voidaan tulosten perusteella arvioida toimineen siten, kuin niiden valmistaja on luvannut niiden toimivankin.

Ajateltaessa alan tulevaisuutta, niin tutkimisen kuin tuotekehittelynkin kannalta, tulisi sisäilmamittauksi-en ohjeistuksia ja tulkintamenetelmiä parantaa. Yhtenä keinona tässä näkisin maanlaajuisen ho-me/mikrobiarkiston tekemistä, josta sekä kuntien, että yksityisten tutkijoiden pystyisi hakea lisää tietoa näytteiden sekä siinä esiintyvien homeiden tulkinnasta. Tällä hetkellä tulkintatietoa joutuu usein etsimään monesta eri suunnasta ja välttämättä kaikki tieto ei ole totuuden mukaista.

Desinfiointiaineiden puolella taas näkisin kehittämisen varaa desinfiointiin käytettävien aineiden käyttä-jäystävällisyyden kehittämisessä. Tällä hetkellä löytyy muutama valmistaja, joka on tuonut markkinoille käyttäjäturvallisia desinfiointiaineita, joiden teho perustuu erilaisiin bakteereihin.

Kuten havaita saattaa, alalla on vielä paljon kehitettävää tulevaisuudessa eri osa-alueilla. Tutkimusmene-telmien parantuessa ja tiedon lisääntyessä, myös tiedosta aiheutuvan tuskan määrä kasvaa.

In my thesis I had to find out the indoor air quality in water damaged buildings before and after the res-toration. This work was carried for Munters Oy, Lahti destination agency and the buildings used for work were situated in the Päijät-Häme region.

From the buildings were taken material samples before the restoration. These samples were observed and there were found plenty of microbes which are typical for moisture damages. After taken these samples, the structures of buildings were dried, disinfected and corrected.

Samples taken after the restoration, were taken with HK-10 Andersen air sampler made by Pietiko Oy. With this air sampler, there were taken multiple samples from the buildings used for this thesis.

Samples were analyzed by Ramboll Analytics Oy in Lahti and Finnish Institute of Occupational Health in Kuopio. In all samples the levels of bacteria and microbes were under the guideline values given by the Ministry of Social Affairs and Health. Therefore can be expected that disinfection and restoration treat-ments were successful in buildings used for this thesis.

In the future there is still lot of research work to be done in several areas. Such as making better guide-lines for people who work with buildings damaged by molds and water. Also there is some work with designing more user friendly disinfection chemicals.