Tutkimus Haaga-Helia ammattikorkeakoulun opiskelijoiden opintolainasta

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Haaga-Helia ammattikorkeakoulun opiskelijoiden opintolainan ottamista. Tutkimuksessa kartoitettiin, kuinka paljon opiskelijoilla oli opintolainaa sekä minkälainen opiskelijoiden kulutusmenojen rakenne oli.

Opinnäytetyön tietoperustan luomiseksi käytettiin Antti Makkosen kirjaa Asunto- ja kuluttajarahoitus, Jorma Tuhkasen kirjaa Korkokäsikirja sijoittajalle ja lainanottajalle sekä Kansaneläkelaitoksen opintoetuustilastoa 2015/2016 ja merkittävimpien suomalaisten talletuspankkien, Nordea, Op, Handelsbanken, Aktia, Säästöpankki sekä Danske Bank, antamia tietoja opintolainasta.

Tutkimuksessa havaittiin, että pidentynyt opintoaika sekä pääkaupunkiseudulla asuminen kasvattavat keskimääräisesti otettua opintolainan määrää. Pääkaupunkiseudulla asuvien ja muiden opiskelijoiden kulutusmenot olivat yhtä suuret, mutta pääkaupunkiseudulla asuvilla kulutusmenojen rakenteessa painottui asuminen ja muilla enemmän liikkumiseen ja liikenteeseen liittyvät kulut. Lisäksi huomattiin, että nykyisen muotoiset opintotuki sekä opintolaina eivät riitä kattamaan opiskelijoiden kuukausimenoja, joka johti töissä käyntiin opintojen aikana.

Mikäli opiskelijoiden opintojen aikaista töissä käyntiä halutaan vähentää, tulisi joko opintorahan tai opintolainan määrää kasvattaa. Vuonna 2017 tuleva opintolainan määrän kasvattaminen tullee näin ollen lisäämään opiskelijoiden opintojen aikana ottaman velan määrää huomattavasti.