Perehdyttäminen Oy Nord Wine Finland Ltd:ssä
Ranne, Salla (2010)
Ranne, Salla
Turun ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201004136406
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201004136406
Tiivistelmä
Oy Nord Wine Finland Ltd. (jatkossa Nord Wine) pyörittää kahta yökerhoa (Night Club Marilyn ja Night Club Vegas) Turun keskustassa. Työntekijöiden perehdyttäminen hoidetaan huolellisesti ja siihen varataan aikaa ja resursseja. Tutkimus, joka tätä opinnäytetyötä varten tehtiin Nord Winellä huhtikuussa 2009, osoittaa, että Nord Winen työntekijät ovat tyytyväisiä saamaansa perehdytykseen.
Jokaisessa yrityksessä perehdyttämiseen ei kuitenkaan käytetä resursseja. Ei nähdä, että sijoittaminen perehdytykseen maksaa itsensä takaisin myöhemmin. Tässä opinnäytetyössä käsittelen perehdyttämisen vaiheita sekä pohdin, mihin kannattaa pyrkiä ja mitä tulee välttää.
Tutkimus tehtiin kyselylomakkeilla. Vastausten analysointi oli melko vaikeaa, sillä tutkimustulokset osoittivat, että vastaajat olivat kaikki samoilla linjoilla perehdytyksestä. Isoin eroavuus tuli siinä, että noin 70 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että perehdyttäminen oli tarpeellista. Loput 30 % näkivät, etteivät olisi tarvinneet perehdytystä. Perehdytyksen turhaksi arvioineet arvioivat itsensä nopeiksi oppijoiksi ja antoivat itselleen työntekijänä kiitettävän arvosanan. Vastaajista 90 % arvioi koko työpaikkansa yhteishengen hyväksi tai kiitettäväksi. Tutkimus osoitti siis Nord Winen henkilökunnan tyytyväisyyden.
Opinnäytetyöhön käytetty aineisto on rajattu alan uusimpiin teoksiin lukuun ottamatta muutamaa teosta yli kymmenen vuoden takaa. Perehdyttäminen pohjautuu kuitenkin myös vuosien taakse, vaikka onkin viime vuosina selkeytynyt ja tullut yhä tärkeämmäksi kilpailuvaltiksi.
Perehdytykseen kannattaa panostaa, ja sen apuna on hyvä käyttää esimerkiksi perehdytyskansiota. Materiaalia tulee muistaa päivittää vuosittain. Tähän opinnäytetyöhön kuului teoriaosion lisäksi myös Nord Winen päivitetty perehdytyskansio, joka on kuitenkin salainen.
Jokaisessa yrityksessä perehdyttämiseen ei kuitenkaan käytetä resursseja. Ei nähdä, että sijoittaminen perehdytykseen maksaa itsensä takaisin myöhemmin. Tässä opinnäytetyössä käsittelen perehdyttämisen vaiheita sekä pohdin, mihin kannattaa pyrkiä ja mitä tulee välttää.
Tutkimus tehtiin kyselylomakkeilla. Vastausten analysointi oli melko vaikeaa, sillä tutkimustulokset osoittivat, että vastaajat olivat kaikki samoilla linjoilla perehdytyksestä. Isoin eroavuus tuli siinä, että noin 70 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että perehdyttäminen oli tarpeellista. Loput 30 % näkivät, etteivät olisi tarvinneet perehdytystä. Perehdytyksen turhaksi arvioineet arvioivat itsensä nopeiksi oppijoiksi ja antoivat itselleen työntekijänä kiitettävän arvosanan. Vastaajista 90 % arvioi koko työpaikkansa yhteishengen hyväksi tai kiitettäväksi. Tutkimus osoitti siis Nord Winen henkilökunnan tyytyväisyyden.
Opinnäytetyöhön käytetty aineisto on rajattu alan uusimpiin teoksiin lukuun ottamatta muutamaa teosta yli kymmenen vuoden takaa. Perehdyttäminen pohjautuu kuitenkin myös vuosien taakse, vaikka onkin viime vuosina selkeytynyt ja tullut yhä tärkeämmäksi kilpailuvaltiksi.
Perehdytykseen kannattaa panostaa, ja sen apuna on hyvä käyttää esimerkiksi perehdytyskansiota. Materiaalia tulee muistaa päivittää vuosittain. Tähän opinnäytetyöhön kuului teoriaosion lisäksi myös Nord Winen päivitetty perehdytyskansio, joka on kuitenkin salainen.