Betonointitöiden jälkilaskennan kehittäminen : Sillankorjauksen reunapalkkitöiden urakkalaskennan ja prosessin mallinnuksen tarkentaminen jälkilaskennan avulla
Dahl, Lasse (2017)
Dahl, Lasse
Hämeen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017053111570
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017053111570
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin Destia Oy:n toimeksiannosta urakkalaskennan käytäntöjä ja laskennan tarkkuutta yhtiön sillankorjaushankkeissa.
Työn tavoitteena oli selvittää, miten urakkalaskennassa tehty kulujen allokointi rakenneosille kuvaa rakenneosien toteutuvia tuotantokuluja ja niiden osuuksia. Lisäksi selvitettiin, missä kuluissa on eniten riskivaihtelua, voidaanko kuluja kuvata kokonaisuutena paremmin yhdistetyllä yksikköhinnalla, vai yksikköhintojen yhdistelmällä. Samalla tutkittiin, millä teknisillä ja ulkoisilla olosuhteilla ja muuttujilla voisi olla vaikutusta kuluihin. Haluttiin myös tarkempi ja paremmin tuotantoprosessia kuvaava litterointipohja, joka soveltuisi myös yhtiön käyttämän taloushallintaohjelmiston tarpeisiin.
Tutkimuksen kohteeksi rajattiin sillankorjauksen reunapalkin uusimisen työt, koska ne ovat selkeästi rajattavissa, ovat liikevaihdoltaan merkittävä osa yhtiön töistä ja prosessiltaan toistuva prosessiohjattu työ.
Tutkimus toteutettiin tutkimalla otosta yhtiön viime vuosien sillankorjauskohteiden kustannustiedoista. Tietoja verrattiin kohteiden teknisiin muuttujiin, kohteiden olosuhteisiin ja etsittiin kohteita, joissa toteutui kustannushistoriasta poikkeavia kustannustasoja.
Opinnäytetyön tuloksena käsitys urakkalaskennan tarkkuudesta tarkentui. Työssä löydettiin joitakin merkittäviä löydöksiä kustannustason vaikutusmekanismeista. Lopputuloksena saatiin tietoa muuttujista, joiden kustannusvaikutusta on tärkeää seurata jälkilaskennalla. Syntyi ehdotus laskenta- ja litterointipohjaksi, joka soveltuu hyvin käytettäväksi yhtiön taloushallintaohjelmistossa. Tutkimuksen sivutuotteena saatiin monia prosessinohjauksessa hyödynnettäviä oivalluksia ja toisaalta kumottiin monia yleisiä oletuksia kustannusvaikutuksista.
Työn tavoitteena oli selvittää, miten urakkalaskennassa tehty kulujen allokointi rakenneosille kuvaa rakenneosien toteutuvia tuotantokuluja ja niiden osuuksia. Lisäksi selvitettiin, missä kuluissa on eniten riskivaihtelua, voidaanko kuluja kuvata kokonaisuutena paremmin yhdistetyllä yksikköhinnalla, vai yksikköhintojen yhdistelmällä. Samalla tutkittiin, millä teknisillä ja ulkoisilla olosuhteilla ja muuttujilla voisi olla vaikutusta kuluihin. Haluttiin myös tarkempi ja paremmin tuotantoprosessia kuvaava litterointipohja, joka soveltuisi myös yhtiön käyttämän taloushallintaohjelmiston tarpeisiin.
Tutkimuksen kohteeksi rajattiin sillankorjauksen reunapalkin uusimisen työt, koska ne ovat selkeästi rajattavissa, ovat liikevaihdoltaan merkittävä osa yhtiön töistä ja prosessiltaan toistuva prosessiohjattu työ.
Tutkimus toteutettiin tutkimalla otosta yhtiön viime vuosien sillankorjauskohteiden kustannustiedoista. Tietoja verrattiin kohteiden teknisiin muuttujiin, kohteiden olosuhteisiin ja etsittiin kohteita, joissa toteutui kustannushistoriasta poikkeavia kustannustasoja.
Opinnäytetyön tuloksena käsitys urakkalaskennan tarkkuudesta tarkentui. Työssä löydettiin joitakin merkittäviä löydöksiä kustannustason vaikutusmekanismeista. Lopputuloksena saatiin tietoa muuttujista, joiden kustannusvaikutusta on tärkeää seurata jälkilaskennalla. Syntyi ehdotus laskenta- ja litterointipohjaksi, joka soveltuu hyvin käytettäväksi yhtiön taloushallintaohjelmistossa. Tutkimuksen sivutuotteena saatiin monia prosessinohjauksessa hyödynnettäviä oivalluksia ja toisaalta kumottiin monia yleisiä oletuksia kustannusvaikutuksista.