Leikki-ikäisen lapsen nielu- ja verinäytteenotto : ohje leikki-ikäiselle lapselle ja vanhemmille
Kovamäki, Maria; Viitaniemi, Katja (2017)
Kovamäki, Maria
Viitaniemi, Katja
Tampereen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017053111411
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017053111411
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aihe oli toimeksianto Dextra Koskiklinikalta. Tarkoituksena oli tehdä tuotoksena ohje leikki-ikäiselle lapselle ja vanhemmille nielu- ja verinäytteenottoon. Työelämätaho koki tarpeelliseksi saada ohjeen leikki-ikäiselle ja vanhemmille siitä, kuinka toimia lapsen nielu- ja verinäytteenoton aikana. Tehtävinä oli selvittää, miten luodaan turvallinen näytteenottotilanne leikki-ikäiselle lapselle ja mitä asioita tulee huomioida leikki-ikäisen lapsen nielu- ja verinäytteidenotossa. Lisäksi tehtävänä oli selvittää, miten leikki-ikäistä lasta ja hänen vanhempiaan tulisi ohjata valmistautumaan näytteenottotilanteeseen. Opinnäytetyön tavoitteena oli, että ohjeen avulla vanhemmat osaavat valmistaa leikki-ikäisen lapsen näytteenottoon, ymmärtävät oikeanlaisen kiinnipitotekniikan näytteenottotilanteessa ja pystyvät olemaan turvallinen tuki leikki-ikäiselle lapselle. Ohjeen tavoitteena oli myös lieventää lapsen ja vanhemman jännitystä ja pelkoja näytteenottotilanteessa sekä helpottaa laboratoriohoitajan työtä.
Leikki-ikäisen lapsen näytteenoton haasteena on, että siinä täytyy ottaa paljon enemmän asioita huomioon kuin aikuisen näytteenottotilanteessa. Lapsi kokee sekä nielu- että verinäytteenotoista pelkoa ja kipua. Myös vanhempi voi jännittää lapsen näytteenottotilanteessa. Lapsen on vaikea ymmärtää kipua tuottavien toimenpiteiden merkitystä. Leikki-ikäisen lapsen näytteenoton tulisi sujua mahdollisimman nopeasti. Näytteenoton pyrkimyksenä on kivuttomuus, luottamuksen luominen ja turvallinen ilmapiiri. Näytteenottoon valmistautumisella on suuri merkitys näytteenoton sujuvuudessa.
Turvallisen näytteenottotilanteen luomiseen tarvitaan tukea ja ohjausta leikki-ikäiselle lapselle sekä hänen vanhemmilleen. Yhteistyön sujuminen lapsen, vanhemman ja hoitajan välillä on ensiarvoisen tärkeää näytteenoton onnistumisessa. Tilanteessa vanhemman tulee luottaa laboratoriohoitajan ammattitaitoon ja samalla laboratoriohoitajan tulee ottaa huomioon vanhemman asiantuntijuus omasta lapsestaan. Leikki on hyvä apuväline lapsen ohjauksessa ja tukemisessa. Merkittävä tekijä näytteenoton onnistumisessa on lapsen turvallinen kiinnipito, joka täytyy vanhemmalle hyvin ohjata. Laboratoriohoitajan tulee myös kertoa vanhemmalle, että hän voi poistua tilanteesta, jos tilanne tuntuu liian haastavalta.
Tuotos on tehty teoreettisen tiedon ja työelämätahon toiveiden pohjalta. Kehittämisehdotuksena on selvittää, millä tavoin ohje on Dextra-Koskiklinikalla ollut käytössä ja ovatko vanhemmat kokeneet ohjeen hyödylliseksi. Olisi mielenkiintoista saada tuloksia ohjeen toimivuudesta Dextra-Koskiklinikalla.
Leikki-ikäisen lapsen näytteenoton haasteena on, että siinä täytyy ottaa paljon enemmän asioita huomioon kuin aikuisen näytteenottotilanteessa. Lapsi kokee sekä nielu- että verinäytteenotoista pelkoa ja kipua. Myös vanhempi voi jännittää lapsen näytteenottotilanteessa. Lapsen on vaikea ymmärtää kipua tuottavien toimenpiteiden merkitystä. Leikki-ikäisen lapsen näytteenoton tulisi sujua mahdollisimman nopeasti. Näytteenoton pyrkimyksenä on kivuttomuus, luottamuksen luominen ja turvallinen ilmapiiri. Näytteenottoon valmistautumisella on suuri merkitys näytteenoton sujuvuudessa.
Turvallisen näytteenottotilanteen luomiseen tarvitaan tukea ja ohjausta leikki-ikäiselle lapselle sekä hänen vanhemmilleen. Yhteistyön sujuminen lapsen, vanhemman ja hoitajan välillä on ensiarvoisen tärkeää näytteenoton onnistumisessa. Tilanteessa vanhemman tulee luottaa laboratoriohoitajan ammattitaitoon ja samalla laboratoriohoitajan tulee ottaa huomioon vanhemman asiantuntijuus omasta lapsestaan. Leikki on hyvä apuväline lapsen ohjauksessa ja tukemisessa. Merkittävä tekijä näytteenoton onnistumisessa on lapsen turvallinen kiinnipito, joka täytyy vanhemmalle hyvin ohjata. Laboratoriohoitajan tulee myös kertoa vanhemmalle, että hän voi poistua tilanteesta, jos tilanne tuntuu liian haastavalta.
Tuotos on tehty teoreettisen tiedon ja työelämätahon toiveiden pohjalta. Kehittämisehdotuksena on selvittää, millä tavoin ohje on Dextra-Koskiklinikalla ollut käytössä ja ovatko vanhemmat kokeneet ohjeen hyödylliseksi. Olisi mielenkiintoista saada tuloksia ohjeen toimivuudesta Dextra-Koskiklinikalla.