Ilman henkilökohtaista avustajaa ei ole henkilökohtaista apua : Henkilökohtainen apu työnantajamallissa
Kantamaa, Merja (2017)
Kantamaa, Merja
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017053111515
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017053111515
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää henkilökohtaisen avustajan merkitystä vaikeavammaisen henkilön hyvinvoinnille ja osallisuudelle avunsaajan toimiessa työnantajana. Lisäksi tavoitteena oli selvittää vastaavatko henkilökohtaisen avustajan suorittamat työtehtävät vammaispalvelulain henkilökohtaisen avun järjestelmälle asetettuja tavoitteita. Tutkimuksen yhteistyökumppanina oli Tuki- ja osaamiskeskus Eskoon yhteydessä toimiva henkilökohtaisen avun keskus Opus Eskoo. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jonka aineisto kerättiin teemahaastatteluina. Haastatteluihin osallistui yhdeksän henkilökohtaista avustajaa. Haastattelujen tavoitteena oli tuottaa käsitys henkilökohtaisen avustajan työstä sekä kuvata henkilökohtaisen avustajan ja hänen vaikeavammaisen työnantajansa keskinäistä suhdetta.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys rakentuu osallisuuden merkityksestä yksilön hyvinvoinnille ja voimaantumiselle, sekä ihmisten yhdenvertaisista oikeuksista osallisuuteen ja itsemääräämiseen. Koska opinnäytetyössä tarkastellaan henkilökohtaisen avustajan ja hänen vaikeavammaisen työnantajansa työsuhdetta, käsitellään tutkimuksessa myös työlainsäädännön keskeisimpiä työnantajaa ja työntekijää velvoittavia säädöksiä.
Tutkimuksen johtopäätöksinä voidaan todeta, että henkilökohtaisen avun työnantajamalli on toimiva silloin kun vaikeavammaisella henkilöllä on riittävästi voimavaroja toimia työnantajana. Tutkimus osoitti, että henkilökohtaisen avustajan avulla vaikeavammaisella henkilöllä on mahdollisuus tehdä elämässään omia valintojaan. Työntekijä kunnioitti työnantajansa itsemääräämisoikeutta tarkasti ja tarvittaessa tuki työnantajaansa päätöksenteossa, mutta ei pyrkinyt vaikuttamaan itse lopputulokseen. Henkilökohtaiset avustajat kokivat jonkin verran ristiriitoja omien työtehtävien rajaamisessa sekä puutteellisuutta työhön perehdyttämisessä. Kuten aikaisemmissa samasta aiheesta tehdyissä tutkimuksissa, myös tässä tutkimuksessa nousi esille keskinäisessä vuorovaikutuksessa esiintyvät vaikeudet. Tutkimus osoitti henkilökohtaisen avustajan kokevan työnsä henkisesti kuormittavaksi.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys rakentuu osallisuuden merkityksestä yksilön hyvinvoinnille ja voimaantumiselle, sekä ihmisten yhdenvertaisista oikeuksista osallisuuteen ja itsemääräämiseen. Koska opinnäytetyössä tarkastellaan henkilökohtaisen avustajan ja hänen vaikeavammaisen työnantajansa työsuhdetta, käsitellään tutkimuksessa myös työlainsäädännön keskeisimpiä työnantajaa ja työntekijää velvoittavia säädöksiä.
Tutkimuksen johtopäätöksinä voidaan todeta, että henkilökohtaisen avun työnantajamalli on toimiva silloin kun vaikeavammaisella henkilöllä on riittävästi voimavaroja toimia työnantajana. Tutkimus osoitti, että henkilökohtaisen avustajan avulla vaikeavammaisella henkilöllä on mahdollisuus tehdä elämässään omia valintojaan. Työntekijä kunnioitti työnantajansa itsemääräämisoikeutta tarkasti ja tarvittaessa tuki työnantajaansa päätöksenteossa, mutta ei pyrkinyt vaikuttamaan itse lopputulokseen. Henkilökohtaiset avustajat kokivat jonkin verran ristiriitoja omien työtehtävien rajaamisessa sekä puutteellisuutta työhön perehdyttämisessä. Kuten aikaisemmissa samasta aiheesta tehdyissä tutkimuksissa, myös tässä tutkimuksessa nousi esille keskinäisessä vuorovaikutuksessa esiintyvät vaikeudet. Tutkimus osoitti henkilökohtaisen avustajan kokevan työnsä henkisesti kuormittavaksi.