Sähköisen lainkäytön vaikutukset Pirkanmaan käräjäoikeuden velkajärjestelyasioiden käsittelyyn

Abstract

Velkajärjestelylakiin vuonna 2015 tehdyn muutoksen myötä sähköinen menettely velkajärjestelyasioissa tuli mahdolliseksi tuomioistuimissa. Lakimuutoksen tarkoituksena on ollut yksinkertaistaa ja tehostaa velkajärjestelymenettelyä, johon on sidottu merkittävästi resursseja, joita samaan aikaan budjettileikkaukset vähentävät. Ennen uudistusta tiedoksiannot täytyi toimittaa postitse, mistä aiheutui sekä ylimääräistä työtä että turhia kustannuksia.

Aihetta lähestytään oikeuslaitoksen digitalisoitumisen kautta. Työn alussa käsitellään digitalisaatiota yleisellä tasolla ja luodaan katsaus oikeuslaitoksessa meneillään olevaan AIPA- eli aineistopankkihankkeeseen, jonka tavoitteena on siirtyä vähitellen täysin paperittomaan työtapaan yleisissä tuomioistuimissa ja syyttäjälaitoksessa.

Työn toimeksiantajana toimi Pirkanmaan käräjäoikeus. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitä vaikutuksia digitalisoituneella työtapauudistuksella on ollut Pirkanmaan käräjäoikeuden velkajärjestelyasioiden käsittelyyn ja onko lakimuutokselle asetettuihin tavoitteisiin päästy. Tutkimus toteutettiin teemahaastatteluiden muodossa. Työssä haettiin vastauksia kolmeen pääkysymykseen:

1. Mitä positiivisia vaikutuksia käräjäoikeuden henkilöstö, talous- ja velkaneuvojat ja selvittäjät kokevat sähköisen velkajärjestelyasioinnin tuoneen työhönsä? 2. Mitä ongelmakohtia sähköisessä velkajärjestelyasioinnissa koetaan olevan? 3. Onko sähköisellä asioinnilla ollut vaikutusta velkajärjestelyasioiden käsittelyaikoihin ja kustannuksiin?

Tutkimuksen päätuloksena voidaan todeta, että sähköinen velkajärjestelymenettely on keventänyt työtehtäviä, tehostanut menettelyä ja tuonut valtiolle myös jonkin verran kustannussäästöjä. Myös käsittelyaikoihin sillä on mahdollisesti ollut lyhentävä vaikutus.

Along with the reform of the Act on the Adjustment of the Debts of a Private Individual in 2015, it was possible to develop electronic procedure in debt rearrangement cases in the courts. The purpose of the reform was to simplify and intensify the debt rearrangement procedure, which is heavily tied to resources that are at the same time reduced by budget cuts. Prior to the reform, the method of service was by post, which caused both extra work and unnecessary costs.

The topic is approached through the digitalization of the judiciary. At the beginning of the thesis, digitalization is described on a general level by giving a review of the ongoing AIPA project in the judiciary, which aims to completely paperless working practices in the courts and the prosecution service.

This thesis was assigned by Pirkanmaa District Court. The purpose was to find out the implications of digitalization of electronic litigation on the debt rearrangement cases of the Pirkanmaa District Court and whether the objectives set for the legal change are reached. The study was conducted by theme interviews. Three main questions are as follows:

1. What are the positive effects of the electronic litigation the district court staff, financial and debt counselors and official receivers in the electronic debt rearrangement business in their work? 2. What are the problematics in the electronic debt rearrangement procedure? 3. Has the electronic litigation affected the handling times and costs of debt rearrangement procedure?

As a main result of the study, the electronic debt rearrangement process has made work easier, streamlined the process and provided some cost savings to the state. It has also had a shortening effect on handling times.