Somekohun aiheuttama kriisinhallinta
Venäläinen, Hanna (2017)
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060111657
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060111657
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia somekohun aiheuttamaa kriisinhallintaa. Tavoitteena on asiantuntijahaastattelujen avulla selvittää, miten somekohun aiheuttama kriisinhallinta onnistuu. Asiantuntijahaastattelujen ja teoreettisen viitekehyksen pohjalta on tarkoitus koota ohje yrityksille ja organisaatioille onnistuneeseen kriisinhallintaan somekohuissa. Opinnäytetyön aihe on rajattu käsittelemään kriisinhallintaa digitaalisessa mediassa ja erityisesti somessa.
Opinnäytetyön aiheen valintaan vaikutti sosiaalisen median murros ja somekohujen teoriaan liittyvä vähäinen tutkimus.
Kriisit ovat monimutkaisia tapahtumasarjoja. Käsitteen määrittely on yritysten ja organisaatioiden kriisinhallinnan kannalta välttämätöntä. Perinteinen media on muuttunut ja sosiaalisesta mediasta on tullut kanava, jossa keskustelua uskalletaan käydä, ja jossa tunteet ja mielipiteet korostuvat. Somekohut ovat tunnistettavissa viiden kriteerin avulla: jaettavuus, iskevyys, samaistuttavuus, vaivannäkö ja äkillinen tunnetila. Mitä useampi kriteeri täyttyy, sitä suuremmalla todennäköisyydellä ilmiöstä tulee somekohu.
Kriisinhallinta on strategista suunnittelua, kriisien ja negatiivisten käännekohtien varalta. Sen tarkoitus on ennaltaehkäistä ja poistaa riskejä, ohjata viestintää kriiseissä sekä normalisoida tilanne kriisin jälkeen. Kriisiviestinnän avulla yksilö tai organisaatio voi säästyä merkittäviltä tappioilta ja kriisin aiheuttamasta stressistä. Tehokkaalla kriisiviestinnällä voi lisäksi saada jopa merkittävää maine- ja mediahyötyä.
Opinnäytetyön tutkimus on toteutettu kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Tutkimuksen aineiston tiedonkeruumenetelmäksi valikoitui puolistrukturoitu asiantuntijahaastattelu. Asiantuntijahaastatteluissa haastateltiin viittä eri alan asiantuntijaa. Haastattelut järjestettiin toukokuussa 2017.
Opinnäytetyön viimeisessä luvussa esitetään ohje yrityksille ja organisaatioille onnistuneeseen kriisinhallintaan somekohuissa. Tutkimuksen pohjalta ohjeeseen valikoitui viisi onnistumistekijää: avoimuus, osallistuminen, reagointi, vastuunkanto, oppiminen.
Opinnäytetyön aiheen valintaan vaikutti sosiaalisen median murros ja somekohujen teoriaan liittyvä vähäinen tutkimus.
Kriisit ovat monimutkaisia tapahtumasarjoja. Käsitteen määrittely on yritysten ja organisaatioiden kriisinhallinnan kannalta välttämätöntä. Perinteinen media on muuttunut ja sosiaalisesta mediasta on tullut kanava, jossa keskustelua uskalletaan käydä, ja jossa tunteet ja mielipiteet korostuvat. Somekohut ovat tunnistettavissa viiden kriteerin avulla: jaettavuus, iskevyys, samaistuttavuus, vaivannäkö ja äkillinen tunnetila. Mitä useampi kriteeri täyttyy, sitä suuremmalla todennäköisyydellä ilmiöstä tulee somekohu.
Kriisinhallinta on strategista suunnittelua, kriisien ja negatiivisten käännekohtien varalta. Sen tarkoitus on ennaltaehkäistä ja poistaa riskejä, ohjata viestintää kriiseissä sekä normalisoida tilanne kriisin jälkeen. Kriisiviestinnän avulla yksilö tai organisaatio voi säästyä merkittäviltä tappioilta ja kriisin aiheuttamasta stressistä. Tehokkaalla kriisiviestinnällä voi lisäksi saada jopa merkittävää maine- ja mediahyötyä.
Opinnäytetyön tutkimus on toteutettu kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Tutkimuksen aineiston tiedonkeruumenetelmäksi valikoitui puolistrukturoitu asiantuntijahaastattelu. Asiantuntijahaastatteluissa haastateltiin viittä eri alan asiantuntijaa. Haastattelut järjestettiin toukokuussa 2017.
Opinnäytetyön viimeisessä luvussa esitetään ohje yrityksille ja organisaatioille onnistuneeseen kriisinhallintaan somekohuissa. Tutkimuksen pohjalta ohjeeseen valikoitui viisi onnistumistekijää: avoimuus, osallistuminen, reagointi, vastuunkanto, oppiminen.