Putkipatomenetelmän vaikutus kunnostusojitusalueen puuston kasvuun

Abstract

Tutkimuksessa selvitettiin tulvavesien tilapäisen varastoinnin vaikutusta kunnostusojitusalueen puuston kasvuun. Viitasaarelta pohjoisesta Keski-Suomesta valittiin 10 mäntyvaltaista metsikköä, joissa putkipato oli ollut käytössä vähintään 5 kasvukautta inventointihetkeen mennessä. Kuhunkin metsikköön perustettiin padon läheinen toimenpidekoeala sekä vastaava vertailukoeala, jotka inventoitiin syksyllä 2009.

Keskimääräiset tilavuuskasvut mitattiin kairatuista lustonäytteistä lustomikroskoopilla. Puuston kokonaistilavuudet puolestaan laskettiin mitattujen puustotunnusten perusteella. Koealoilta kerätyistä turvenäytteistä määritettiin ylimmän turvekerroksen pääravinteiden pitoisuudet. Toimenpidekoealoilla seurattiin lisäksi pohjavesipinnan syvyyttä. Putkipatojen ja koealakeskipisteiden korkeusasemat määritettiin vaaitsemalla, jotta voitiin arvioida padotuksen vaikutusalueen ulottuvuutta.

Putkipadot eivät aiheuttaneet keskimääräisen pohjavesipinnan haitallista kohoamista loppukesällä, jolloin puiden vedenkestävyys on heikoimmillaan. Tulvavesi ei myöskään ollut huuhtonut pääravinteita juuristokerroksesta. Puuston keskimääräiset tilavuuskasvut eivät poikenneet toisistaan tilastollisesti merkitsevästi toimenpide- ja vertailukoealoilla.

Tulosten perusteella putkipatojen rakentamista voidaan suositella. Padotuksen aiheuttama virtausnopeuden hidastuminen vähentää eroosiota ja tehostaa liikkeelle lähteneen kiintoaineen laskeutumista ojan pohjalle. Putkipatojen toimivuudesta kunnostusojitusalueiden vesiensuojelussa on saatu lupaavia tuloksia.

The aim of the study was to investigate the possible interrelationship between the temporary storing of peak runoff water in ditch networks and the tree stand volume growth on peatland sites ditched and maintained for forestry. 10 Scots pine dominant sample stands where the peak runoff control (PRC) structure had been functioning for at least 5 growing seasons were measured in the autumn of 2009. On each stand the sample plot was situated near the PRC structure and the control plot farther upstream. All the stands were located in Viitasaari in Central Finland.

The mean volume growths of the tree stands were determined from the growth ring samples by using a growth ring microscope. The total stand volumes were calculated according to plot measurements. The contents of the main nutrients in the upper peat layer were also analyzed and the level of the groundwater table was measured on the sample plots. The altitudes of the PRC structures and the plots were determined to evaluate the area affected by the PRC method.

No harmful rise in the level of the groundwater table caused by the PRC structure was detected during the late summer when the trees are most vulnerable to the effects of flooding. Nutrients had not been leached from the root layer either. There was no significant difference in the mean volume growth between the sample and control plots.

Based on the results the use of the PRC method can be recommended. Reducing peak flows and flow velocity prevents ditch erosion and enables sedimentation of suspended solids. Recent studies clearly indicate that the PRC method benefits water protection in ditched peatland forestry areas.