Eri hakkuutapojen yleisyys metsälain muutoksen jälkeen : Tutkimusalueina Pohjois-Pohjanmaa ja Pohjois-Savo

Abstract

Jatkuva kasvatus eli erirakenteinen metsänkasvatus tuli lain mukaan sallituksi metsälain muutoksen yhteydessä vuoden 2014 alussa. Lakimuutoksen yhtenä tarkoituksena oli antaa metsänomistajille vapaus toteuttaa haluamaansa metsänhoitotapaa. Mielipidetutkimusten ja kyselyiden perusteella jatkuva kasvatus kiinnostaa metsänomistajia, ja he haluavat toteuttaa sitä omissa metsissään. Metsänkäyttöilmoituksiin perustuvan tilastoinnin mukaan jatkuvan kasvatuksen hakkuut eivät kuitenkaan ole yleistyneet niin paljon kuin metsänomistajien kiinnostuksesta voisi olettaa. Jatkuvan kasvatuksen hakkuita uskotaan olevan enemmän, mutta nykyinen metsänkäyttöilmoitus ei tilastoi niitä oikein.

Tässä opinnäytetyössä haettiin vastauksia siihen, miksi jatkuvan kasvatuksen mukaiset tai siihen tähtäävät hakkuut eivät näytä yleistyneen metsälain muutoksen jälkeen. Aihetta lähestyttiin selventämällä, mitä jatkuvalla kasvatuksella ylipäänsä tarkoitetaan, mitkä asiat ovat hidastaneet menetelmän yleistymistä ja millaisia muutoksia metsänkäyttöilmoituslomakkeeseen tulisi tehdä, jotta se tilastoisi jatkuvan kasvatuksen hakkuut luotettavammin. Työn tutkimusosassa selvitettiin, onko hakkuutavan valinta muuttunut viimeisen viiden vuoden aikana. Selvitys tehtiin analysoimalla metsänkäyttöilmoituksia vuosilta 2012-2016 sekä haastattelemalla 11:tä metsäalan toimijaa. Tutkimusalueena olivat Pohjois-Pohjanmaa ja Pohjois-Savo.

Metsänkäyttöilmoitusten mukaan harvennushakkuiden määrät olivat kasvaneet, kuten myös luontaisen uudistamisen hakkuut ja pienaukko- ja poimintahakkuut. Kaikki haastateltavat arvioivat, että yläharvennusten määrä oli noussut vuosien 2012-2016 aikana. Haastateltavien mukaan syitä yläharvennusten nousun määrään voi olla useita, ja yksi on jatkuvan kasvatuksen harjoittaminen. Useampi haastateltava kuitenkin sanoi, että menetelmän yleistyminen on ollut hidasta. Tämän työn perusteella ei voida sanoa tarkasti, kuinka paljon jatkuvan kasvatuksen hakkuut ovat lisääntyneet, mutta yläharvennusten määrän kasvu sekä nouseva trendi luontaisen uudistamisen hakkuissa ja pienaukko- ja poimintahakkuissa kertoo siitä, että niitä todennäköisesti tehdään enemmän kuin tilastot osoittavat. Tästä syystä metsänkäyttöilmoituksen rakennetta tulisi muuttaa niin, että se tilastoisi jatkuvan kasvatuksen hakkuut paremmin. Metsäneuvontaa tulisi myös parantaa niin, että metsänomistajille ehdotettaisiin heidän tavoitteisiinsa sopivia metsänhoitoratkaisuja ja tuotaisiin kaikki metsänhoidon vaihtoehdot tasapuolisesti esille.

A new Forest Act came into force in Finland in the beginning of 2014. It enabled the implementation of several new management possibilities, continuous-cover forestry being one of them. According to several surveys, forest owners are interested in practicing continuous-cover forestry within their own forests. However, according to statistics based on forest use declarations, the method has not gained much popularity. There are believed to be more continuous-cover harvests than the statistics show, but the forest use declaration form does not compile harvesting statistics correctly.

The objective of this study was to gather information about why continuous-cover forestry does not seem to be as common as the surveys suggest. The theoretical section of this study explores reasons why continuous-cover forestry has not become more common, and suggests improvement ideas for how to compile the harvesting statistics correctly. The research part consists of forest use declaration data from the research area spanning the years 2012-2016. The data shows what types of harvesting methods have been used, and if they have changed over the past five years. In addition, 11 forestry operators were interviewed concerning their harvesting methods.

The results suggested that the number of thinning, regeneration felling, small-scale clear-cutting and selective logging operations have increased. All the interviewed forestry operators stated that upper-layer thinning has increased, which is considered to be the most used thinning method in continuous-cover forestry. There is a clear rising trend in the harvesting methods that are used for continuous-cover forestry, but further re-search is required to state the actual number of continuous-cover harvests. The findings indicate that the forest use declaration form should be updated to list all harvesting methods correctly. In addition to that, forest professionals should give impartial information to forest owners about different types of forest management, and give guidance that reflects the forest owners’ values and needs.