Vanhempien kokemukset perhevalmennuksesta ja sen merkitys vanhemmuuteen kasvamisessa : opas esikoista odottaville vanhemmille

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella perhevalmennuksen sisältöjä kansainvälisestä näkökulmasta, kartoittaa sen merkitystä osana vanhemmuuteen kasvua ja kuvailla vanhempien kokemuksia valmennuksesta. Tavoitteena oli koota tietoa vanhempien perhevalmennustarpeista ja -toiveista terveysalan ammattilaisten käyttöön.

Työn menetelmänä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta, jonka pohjalta tehtiin toiminnallinen opas. Systemaattisia menetelmiä käytettiin vahvistamaan työn luotettavuutta. Tuotoksena syntyi opas esikoista odottaville vanhemmille. Opinnäytetyön aineisto (n=30) kerättiin elektronisessa muodossa sekä kotimaisista että kansainvälisistä tietokannoista kuten Medic, Cinahl, Pubmed, Biomed Central Journals ja Academic Search Elite.

Aineiston analyysi aloitettiin lukemalla tutkimukset useampaan kertaan läpi kokonaiskuvan muodostamiseksi. Tutkimuksia tarkasteltiin taulukoinnin avulla. Aineistojen teksteistä etsittiin tutkimuskysymysten kannalta oleellisimmat asiat. Tekstin tiivistämisen jälkeen aineistoja vertailtiin keskenään ja pyrittiin löytämään yleisiä vaihteluja, samankaltaisuuksia ja asioiden välisiä yhteyksiä. Työssä käytettiin teemoittelua järjestelemällä aineistoa aihepiirien mukaan. Analyysimetodin tavoite tässä työssä oli tulkinnallisuuteen ja kuvaukseen pyrkivä.

Kirjallisuuskatsauksessa tarkasteltujen tulosten perusteella perhevalmennus saattaa parantaa sekä vanhempien että lapsen hyvinvointia ja elämänlaatua. Tärkeimmiksi koettuja perhevalmennusteemoja olivat vauvan hoitaminen, raskaus ja synnytys. Isät kaipasivat rohkaisua osallistua sekä isäryhmiin että perhevalmennukseen yhdessä äidin kanssa. Perhevalmennus voi vahvistaa vanhempien keskinäistä suhdetta. Vanhempien toiveet ja tarpeet perhevalmennuksen suhteen tulee huomioida. Keskustelu oli paras opetusmenetelmä. Vanhemmat arvostivat konkreettista harjoittelua ja asioista kiinnostunutta ohjaajaa. Suurimmaksi osaksi tutkimustulosten mukaan synnytyspelko väheni perhevalmennuksessa saadun tiedon myötä. Vertaistuki oli tärkeä elementti ja suuri osa vanhemmista osallistui perhevalmennukseen tavatakseen muita samassa tilanteessa olevia vanhempia. Tuloksista ilmeni, että riittämätön tiedottaminen oli perhe- ja synnytysvalmennuksien ongelma.

The purpose of this literature review was to examine the contents of parent training from an international point of view, and to find out its effects on becoming a parent, as well as describing parents' experiences with parent training. The aim of this review was to gather information about the parents’ educational needs and wishes for the use of health care professionals.

The used method was descriptive literature review which acted as a base for a functional thesis. Systematic methods were also used to improve the reliability of the thesis. Thesis is functional because it resulted in a generated guide for parents expecting their first child. Data (n=30) was collected from electronic databases like Medic, Cinahl, Pubmed, Biomed Central Journals and Academic Search Elite.

The analysis began by reading the studies for several times to form an overall perception. The results were examined by tabulating these studies. The most relevant things, which were useful for this thesis, were searched from the original articles. After summarising the text, the results were compared to one another searching for common changes, similarities and unities between facts. Thematisation was used by organizing the material under different themes. The aim of the use of the analysis method in this review was to strive to description, interpretative and understanding.

The results revealed clearly that antenatal education may improve both parents' and child's well-being and quality of life. Parents thought that the most important themes in antenatal education were taking care of the baby, pregnancy and childbirth. Fathers wanted encouragement to participate in both male-only groups and antenatal classes with mother. Antenatal education may strengthen parents' mutual relationship. Parents' wishes and needs need to be pay attention. Conversation was the best teaching method. Parents appreciate concrete practice and an instructor who was interested about the subject. Mostly research results indicate that information from antenatal education reduces the fear of childbirth. Peer support was an important element in antenatal education and most of the parents participated in antenatal education to meet other parents in the same situation. It appeared from results that insufficient informing was a problem in antenatal education.