Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • På svenska
    • In English
  • Suomi
  • Svenska
  • English
  • Kirjaudu
Hakuohjeet
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Jyväskylän ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
  • Näytä viite
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Jyväskylän ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
  • Näytä viite

Oksaisen kuusihakkeen saatavuus sahateollisuudesta biojalostuksen raaka-aineeksi. Case: Koskisen Oy

Suutala-Nousiainen, Katariina (2017)

 
Avaa tiedosto
Oksaisen kuusihakkeen saatavuus sahateollisuudesta biojalostuksen raakaaineeksi.pdf (4.722Mt)
Lataukset: 


Suutala-Nousiainen, Katariina
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060111850
Tiivistelmä
Sahateollisuuden sivutuotteena syntyy märkähaketta pääasiassa pelkkahakkureilla, jotka hakettavat tukin pyöreät pinnat. Sahalla hake seulotaan mahdollisimman tasaiseen palakokojakaumaan massanvalmistuksen vaatimusten mukaisesti. Sulfaattisellun valmistuksessa hakkeen mitoista erityisesti paksuudella on suuri merkitys keittonesteiden tasaiseen imeytymiseen ja sitä kautta keiton onnistumiseen.

Hakkeen seulonnassa voidaan erottaa ylisuuri ja ylipaksu hake. Ylisuuri hake yleensä haketetaan uudelleen ja asiakas asettaa maksimirajan ylipaksun hakkeen osuudelle. Kirjallisuuden perusteella tiedettiin, että yksi syy ylipaksun hakkeen syntymiseen ovat oksat, joiden ominaisuudet eroavat muusta puuaineksesta. Tutkimussuunnitelmaa tehdessä havaittiin, että myös ylisuuri hake sisälsi paljon oksia. Oksat lisäävät energian- ja kemikaalikulutusta massanvalmistuksessa ja ylisuuressa hakkeessa voivat tukkia tasoseulan ylätason reikiä.

Puun sisäoksat sisältävät paljon uuteaineita. Kuusen (Picea abies) sisäoksissa on noin 10 % bioaktiivisia lignaaneja, joista HMR-lignaanin osuus on noin 70 - 85 %. HMR-lignaani on herättänyt paljon mielenkiintoa mm. sen antioksidatiivisten ja antikarsinogeenisten ominaisuuksien vuoksi.

Tutkimuksessa selvitettiin ylipaksun ja ylisuuren hakkeen muodostaman ylitteen oksamateriaalin määrä kuusen latva- ja välitukista. Latvatukin ylitteessä oksia oli 12,4 % ja välitukin ylitteessä 5,4 – 5,8 % kuivamassan perusteella laskettuna. Oksan osuus märkähakkeesta oli 0,9 – 1,0 %, minkä perusteella materiaalivirran hyödyntämistä korkean lisäarvon tuotteisiin kannattaa selvittää lisää. Oksainen ylite voidaan erottaa jo sahalla esim. ennen tasoseulaa olevalla kiekkoseulalla. Oksahake voidaan edelleen erottaa ylitteestä seulontamenetelmillä, jotka perustuvat oksan ja muun puuaineksen väliseen tiheyseroon.
 
Kokoelmat
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste
 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisuajatKoulutusalatAsiasanatUusimmatKokoelmat

Henkilökunnalle

Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste