Kuntien sosiaalisesti vastuulliset investoinnit finanssialan yrityksen näkökulmasta

Abstract

Opinnäytetyössä tutkitaan kuntien sosiaalisesti vastuullisia investointeja finanssialan yrityksen näkökulmasta. Sen tarkoituksena on selvittää, miten suuri osa kuntien investoinneista on sosiaalisesti vastuullisia ja mihin sosiaalisesti vastuullisesti investoinnit kohdistuvat. Työ toteutetaan toimeksiantona suomalaiselle kunta- ja yrityssektorilla toimivalle luottolaitokselle, joka tarjoaa rahoituspalveluita muun muassa kuntasektorille ja sosiaaliseen asuntotuotantoon.

Opinnäytetyön teoriaosuus on jaettu kahteen osaan, joista ensimmäinen käsittelee yritysten yhteiskuntavastuuta finanssialalla ja toinen kuntien talous- ja rahoitusprosessia. Teoriaosuus muodostaa tietoperustan, jonka pohjalta tutkimuksen aineistoa tarkastellaan.

Tutkimus toteutetaan kvalitatiivisena tilastollisena analyysina. Sen aineisto muodostuu kuuden suuren ja kuuden pienen kunnan vuosien 2013–2015 tilinpäätöksistä. Aineisto muodostaa otannan, jonka pohjalta tulokset yleistetään koskemaan koko perusjoukkoa eli Suomen kuntia. Analyysin mittarina toimii investoinnin sosiaalisuus, jonka perusteella aineisto jaetaan sosiaalisiin, jokseenkin sosiaalisiin ja ei-sosiaalisiin investointeihin. Lisäksi yksittäiset investoinnit jaetaan eri tehtäväluokkiin, jotta niitä voidaan tarkastella isompana kokonaisuutena. Osana toimeksiantoa laadittiin sosiaalisia investointeja koskeva kysely henkilöille, jotka ovat jollain tavalla osallisia kunta-alan toimintaan. Kyselyn avulla selvitetään, miten hyvin sosiaalisen investoinnin käsite tunnetaan ja kuinka tärkeinä kuntien sosiaalisia investointeja pidetään. Kysely laadittiin Questback-kyselyohjelmalla ja se toteutettiin 23.3.2017 Kuntien yritysjohtamisen foorumissa Helsingin kuntatalolla.

Tutkimus osoitti, että enemmistö suurten kuntien investoinneista ei sisältänyt toimeksiantajan näkökulmasta sosiaalisesti vastuullista toimintaa, sillä noin kolme neljäsosaa investoinneista oli ei-sosiaalisia. Sen sijaan pienten kuntien toiminnassa sosiaalisesti vastuullisten investointien osuus oli merkittävä, noin kolme neljäsosaa investoinneista oli jokseenkin tai täysin sosiaalisia. Pienten kuntien osalta sosiaalisesti vastuulliset investoinnit kuuluivat pääasiassa joko perusopetukseen tai ikääntyneiden palveluihin. Suurissa kunnissa sosiaalisesti vastuulliset investoinnit jakautuivat useamman tehtäväluokan kesken kuin pienissä kunnissa. Isoimmat tehtäväluokat olivat perusopetus, perusterveydenhuolto ja muu opetustoiminta. Helsingin kaupungin investoinnit osoittautuivat suuremmiksi kuin muiden tarkasteltavien kuntien investoinnit yhteensä, mistä johtuen kaupunkia tarkasteltiin omana luokkanaan.

Kyselyn perusteella näyttäisi siltä, että sosiaaliset investoinnit koetaan tärkeiksi asioiksi. Käsite ei ollut kaikille vastaajille ennestään tuttu, mikä voi selittää sen, että heidän mielestään aiheesta ei puhuta tarpeeksi yhteiskunnassamme. Tutkimus osoitti, että vastaajien mielipiteet tärkeimmistä sosiaalisten investointien kohteista olivat samansuuntaiset kuin mihin kuntien sosiaalisesti vastuulliset investoinnit oikeasti kohdistuivat.