Yhdistelmäpaalaus- ja noukinvaunukoneketjut vertailussa säilörehun korjuumenetelminä : Case: Maatalousyritys Vanhapiha

Abstract

Opinnäytetyössä tutkittiin Kiuruvedellä sijaitsevalle maitotilalle vaihtoehtoista säilörehun korjuumenetelmää yrityksen tulevaa laajennusta ajatellen. Yrityksellä oli ennestään käytössä säilörehun korjuumenetelmänä yhdistelmäpaalaus. Tutkimukseen vertailtavaksi säilörehun korjuumenetelmäksi valikoitui noukinvaunukoneketju. Aiheesta tehtiin käytännön tutkimus kesällä 2015 ja tilalle vuokrattiin ja lainattiin tarvittavat koneet. Menetelmää tutkittiin työnmenekin ja -käytön sekä työtehon näkökulmista mittaamalla eri työvaiheisiin kuluneita aikoja. Lisäksi korjuumenetelmien silpun pituutta verrattiin keskenään.

Opinnäytetyön tulokset osoittivat, ettei noukinvaunukoneketju sovellu yrityksen tilusolosuhteisiin yhtä hyvin kuin yhdistelmäpaalaus. Yhdistelmäpaalainkoneketju todettiin työteholtaan noukinvaunukoneketjua paremmaksi. Koneketjuittain laskettu kokonaisaika sekä työvoiman tarve muodostuivat yhdistelmäpaalainkoneketjussa pienemmiksi. Noukinvaunukoneketjun työnmenekki todettiin olevan noin puolitoistakertainen yhdistelmäpaalainkoneketjuun nähden. Yhdistelmäpaalaimen tuntisaavutus oli 2,0 hehtaaria tunnissa ja noukinvaunun vain 0,9 hehtaaria tunnissa. Noukinvaunun silppu oli yhdistelmäpaalaimen silppua tasalaatuisempaa.

Yrityksen nykyisessä säilörehun korjuumenetelmässä on useita ongelmia tulevaa laajennusta ajatellen. Eläinmäärän kasvaessa yritys siirtyy aperuokintaan. Paalirehun silppuaminen apevaunulla on hidasta ja kuluttaa vaunun koneistoa. Lisäksi säilörehun korjuualan määrä kasvaa, ja yhdistelmäpaalainkoneketju pitkittää korjuuta sekä heikentää rehun tasalaatuisuutta. Maatalousyrityksessä on jatkettava vaihtoehtoisen säilörehun korjuumenetelmän kartoittamista. Ajosilppurikoneketju on yksi varteenotettava vaihtoehto tulevaisuudessa, mutta sen tuomien korkeiden konekustannusten takia säilörehun korjuu olisi ulkoistettava.

This thesis clarifies alternative silage harvesting methods for a dairy farm located in Kiuruvesi. The study was made because the farm is planning to carry out a production enlargement. The entrepreneurs are now making silage with a combi baler. The study examines a forage wagon machine chain’s suitability to do silage harvesting at the farm and compares it with the combi baler machine chain. An experimental study was made in the summer of 2015. The farm hired or borrowed the needed machines. The silage harvesting methods’ work efficiency was tested by timing the different operations and the length of the chopped straw.

The thesis showed that a forage wagon wasn’t as suitable as a combi baler for the farm’s lands. The work efficiency of the combi baler was better when measuring the total time and labor needed. The work efficiency of the forage wagon machine chain was about one and a half times less efficient than the combi baler machine chain’s. The combi baler’s work output was 2.0 hectares per hour and forage wagon’s was 0.9 hectares per hour. The forage wagon’s chopped straw was more homogeneous than the combi baler’s.

There are many problems when making silage with the combi baler. With the enlargement the stock increases and the farm starts using mixed feeding. Silage stored in bales is slow when cutting it up and it damages the wagon. The harvesting area increases and baling prolongs the harvesting period and weakens the homogeneity of the silage. The farm continues to consider alternative methods for making silage. The forage harvester machine chain is one option in the future but it requires big financial costs and that is why it would be sensible to outsource silage harvesting then.