Ehkäisevän mielenterveystyön mahdollisuudet varhaiskasvatuksessa

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia, onko Kotkan kaupungin varhaiskasvatuksen työntekijöillä tietoa varhaiskasvatuksessa tehtävästä ehkäisevästä mielenterveystyöstä ja käytetäänkö varhaiskasvatuksen arjessa ehkäisevän mielenterveystyön menetelmiä. Lisäksi tutkittiin, miten menetelmien käyttöä ja tietoisuutta niistä voitaisiin lisätä. Tarkoituksena oli, että tutkimustyön laajempi yhteiskunnallinen hyöty näkyisi varhaiskasvatuksen ammattilaisten parempana tietoisuutena ehkäisevästä mielenterveystyöstä mahdollistaen entistä paremmin lapsen kasvun ja kehityksen tukemisen varhaiskasvatuksen arjessa.

Opinnäytetyön menetelmällinen lähestymistapa oli osin kvantitatiivinen ja osin kvalitatiivinen. Tutkimusmenetelminä käytettiin havainnointia ja kyselytutkimusta. Kvantitatiivisen tutkimuksen kautta saatiin Kotkan kaupungin varhaiskasvatuksen työntekijöille suunnatulla kyselylomakkeella numeraalista ja graafisesti esitettävää tietoa. Lisäksi lasten leikin havainnoinnin avulla tuotettiin tutkimukseen kvalitatiivista tietoa. Analyysivaiheessa leikkitilanteen havainnoinnin tulokset korreloitiin varhaiskasvatuksen työntekijöille suunnatun kyselyn vastausten kanssa.

Tutkimuksen perusteella kävi ilmi, että saman ikäiset lapset ovat taidoiltaan hyvinkin eritasoisia ja vasta kehitysvaiheessa olevien taitojen aiheuttamia haasteita kompensoidakseen, lapsi tarvitsee aikuisen tukea ja ohjausta. Havainnoiduista osa-alueista vuorovaikutus, kieli, roolit ja häiriöherkkyys ovat kaikki sidoksissa lapsen kokemukseen arjen sujumisesta sekä mielen hyvinvoinnista. Tutkimuksessa selvisi, että varhaiskasvatuksen työntekijöistä suurin osa opettaa työssään lapsille erilaisia lapsen kehitystä tukevia taitoja, jotka ovat osaltaan myös ehkäisevää mielenterveystyötä. Tutkimuksessa ilmeni kuitenkin myös, että vaikka varhaiskasvatuksen työntekijät tekevät työnsä arjessa paljonkin töitä lasten mielenterveyden eteen, he eivät tunnista työtapojaan ehkäiseväksi mielenterveystyöksi.

The purpose of this thesis was to study if the workers of the early childhood education units of the City of Kotka has information about the preventive mental health work done in the early childhood education and if the methods of the preventive mental health work are used. Furthermore, it was studied how the use of methods and consciousness of them could be increased. The purpose was that the wider social advantage of the research work would be seen as the better consciousness of the professionals of the early childhood education of the preventive mental health work, making supporting the child’s growth and development in the early childhood education possible better than before.

The methodological approach of the thesis was partly quantitative and partly qualitative. An observation and a questionnaire survey were used as research methods. Through the quantitative study with the questionnaire directed to the workers of the early childhood education of the town of Kotka, numeral and graphically presented information was obtained. Furthermore, with the help of the observation the children’s play, qualitative information was produced for the study. Results of the observation of the play situation at the analysis stage were correlated with the answers of the inquiry directed to the workers

On the basis of the study, it can be seen that even children of the same age are very on a different level in their skills, and to compensate the challenges caused by the skills still at the development stage, the child needs the adult's support and control. Among the areas observed, interaction, language, roles and disturbance sensitivity are connected with the child's experience of fluency of the well-going daily routines and the well-being of mind. In the study, it became clear that the majority of the workers of the early childhood education unit teach different skills which support the child's development, and which is also preventive mental health work. The study also revealed that workers, however, do not identify their approaches as preventive mental health work even though they work hard for the children's mental health.