Ei tartte auttaa? : Ohjaajien kokemuksia kehitysvammaisten ihmisten tukemisesta ja itsemääräämisestä autetussa asumisessa

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa ohjaajien kokemuksia ja mielipiteitä autetun asumisen yksikön kehitysvammaisten ihmisten tuen tarpeesta ja erityisesti miten autetun asumisen asiakkaan itsemääräämisoikeus toteutuu hänen tuen tarvettaan käsittelevissä tilanteissa. Opinnäytetyö tehtiin kvalitatiivisella menetelmällä, ja aineisto hankittiin kahdesta ryhmähaastattelusta, joissa oli yhteensä seitsemän kehitysvammaisten ihmisten ohjaajaa, joilla on kokemusta autetun asumisen työn kentästä.

Opinnäytetyön tuloksien mukaan autetun asumisen asiakkaan itsemääräämisoikeus toteutuu tuen tarvetta käsittelevässä tilanteessa kun asiakas ja vuorovaikutustilanne huomioidaan kokonaisvaltaisesti. Asiakkaan äänen kuulumiseen vaikuttavat hänen toiminta- ja itsensäilmaisukykynsä, henkilökunnan vuorovaikutustaitojen monipuolisuus ja asiakkaan ja työntekijän välisen asiakassuhde. Yhteinen historia kerryttää sekä tuntemusta ja luottamusta että fyysisiä ja vuorovaikutuksellisia toimintamalleja, joihin voi nojata uuden tilanteen ratkaisemiseksi. Asiakassuhteen muodostuminen ja syventyminen voi täten parantaa asiakkaan äänen kuulemista ja itsemäärämisoikeuden toteutumista. Muita tekijöitä asiakkaan itsemäärämisoikeuden toteutumiselle hänen tuen tarvettaan käsittelevissä tilanteissa olivat asiakkaan tuen tarpeen arviointi, ohjaajan valitsema työote, työyhteisö ja poikkeus- ja pakkotilanteet. Asiakkaan tuen tarpeen arviointiin vaikuttavat ohjaajan työkokemus ja koulutus, perehtyminen asiakkaan tietoihin, arjen havainnointi ja tilannetaju. Ohjaajan valitsemalla työotteella joko pyritään aktivoimaan asiakasta tai tekemään asiakkaan puolesta. Työyhteisön tiedonkulku, työtavat ja työilmapiiri muuttavat toimintakenttää myös asiakastilanteissa. Poikkeus- ja pakkotilanteet kuten henkilöstöresurssit, kiire ja asiakkaan tai läsnäolevien terveyden vaaratilanteet saattavat ajaa asiakkaan itsemääräämisoikeuden yli.

Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa autetun asumisen asiakkaan tukemisen ja itsemääräämisen yhteistoimintakentästä ja kehittää kehitysvammaisten ihmisten ohjaajien ja opinnäytetyöntekijän ammattitaitoa tällä haastavalla asiakastyön kentällä. Opinnäytetyö näyttääkin valoa ohjaajien vahvalle ammattitaidolle hallita monenlaisia vuorovaikutustyyliä ja vuorotella niiden välillä saman keskustelun sisällä eri ihmisten kanssa. Tähän kuuluu olennaisesti kyky tasapainotella asiakkaan äänen kuulemisen ja hänen kognitiivisten ja sosiaalisten taitojen kehittämisen välillä. Haasteena on ajoittain asiakkaan eri kontaktitahojen toivomusten ja tavoitteiden ristiaallokko kun esimerkiksi omaiset, sosiaalityöntekijä, ohjaaja ja itse asiakas ovat kaikki eri mieltä. Kehitysvammaisten palveluasumisen kolmiportainen jaottelu autettuun, ohjattuun ja tuettuun saattaa myös aiheuttaa ennakkoluuloja asiakkaan tuen tarpeelle ja jaottelun jäykkyys vaikuttaa myös asiakkaan itsemääräämisoikeuteen, sillä paras vaihtoehto kehitysvammaiselle ihmiselle itselleen olisi, että tuen tarpeen muuttuessa palveluita joko lisättäisiin tai kevennettäisiin siellä paikassa mitä hän kutsuu tai haluaisi kutsua kodikseen. Itsemäärämisoikeuden kunnioitukselle on myös tärkeää selvittää asiakkaan kanta, että haluaako hän ohjaajan apua tai ylipäätään kehittää itsenäisiä arjen taitojaan, jolloin hänellä olisi laajempi toimintakenttä toteuttamaan itsemääräämisoikeuttaan.

Jatkotutkimuksena voisi kysyä kehitysvammaisilta ihmisiltä itseltään miten he kokevat, että heidän itsemäärämisoikeutensa toteutuu ja tutkia myös kehitysvammaisten ihmisten lähiomaisten vaikutusvaltaa heidän elämässään.

The purpose of this thesis was to chart the councelors’ experiences and opinions on the needs of the people with intellectual disabilities in the assisted housing unit, and in particular how the self-determination of the client of the assisted living can be realized in the circumstances concerning his/her supporting. The data was gathered by conducting two group interviews with a total of seven counselors of people with intellectual disabilities who have experience in the field of assisted living.

According to the results of the thesis self-determination of a client of the assisted housing is realized in the situation concerning the need for support when the client and the interaction are taken into account comprehensively. The client’s voice on the subject at hand is affected by his/her ability to act and self-expression, the versatility of the councelor's interaction skills and the relationship between the client and the counselor. Their shared history accumulates knowledge and trust as well as physical and interactional approaches that can be applied to solving new challenges. The formation and deepening of client relationships can thus improve the listening of the client's voice and the realization of self-determination. Other factors in realizing the client's self-determination concerning the need to support him/her were the assessment of the client's need for support, the work approach chosen by the counselor, the work community and the exceptional and forced situations. Assessing the client’s need for support is influenced by the work experience and studies of the counselor, familiarity with client information, everyday observation and discretion. The approach chosen by the counselor aims to either activate the client or to do the task at hand for him/her. The information flow of the work community, working methods and the working atmosphere also affect the client interactions. Exceptions and forced situations such as limited employee and time resources and the potential danger to the health of the client or the people nearby may supersede the client’s self-determination.

The aim of this thesis was to produce information on the coaction field between supporting the client and his/her self-determination in assisted housing and to develop the vocational skills of the maker of this thesis and the councelors working with the people with intellectual disabilities in this challenging field of client work. The thesis shows some light on the strong professional skills of the councelors to manage a variety of interactional methods and to alternate between them even within the same discussion amongst different people. This involves the ability to balance between figuring out the client’s will on the matter and developing his cognitive and social skills. The challenge is, from time to time, to navigate the riptides of the wishes and goals of the client's various contact parties for example the relatives, the social worker, the counselor and the client all disagreeing with each other. The three-tier division of serviced living in to assisted, guided and supported living may also give rise to prejudices on clients’ support needs and the rigidity of the division also affects the client's self-determination. The best option for the person with an intellectual disability would be to add or ease services at the place he calls or would like to call home. It is also important to respect the client’s self-determination to find out whether s/he wants the counselor's help or not to develop his/her independent everyday skills at all so that s/he would have a wider field for exercising his/her sovereignty.

As a further study people with intellectual disabilities could be interviewed on how they feel their right to self-determination is fulfilled. Another idea would be to explore the influence of next of kin in the lives of people with intellectual disabilities.