Läheisten kokemukset eettisestä kohtelusta terveyspalvelujärjestelmässä
Gröndahl, Johanna; Hautamäki, Mervi; Lintukorpi, Janina (2017)
Gröndahl, Johanna
Hautamäki, Mervi
Lintukorpi, Janina
Turun ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060612516
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060612516
Tiivistelmä
Eettisyys on vanha käsite hoitotyössä. Etiikka vaikuttaa monissa päivittäisissä tilanteissa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa läheisten kokemuksia eettisestä kohtelusta terveyspalvelujärjestelmässä sekä laatia kartoittamisen perusteella teemahaastattelurunko läheisille. Opinnäytetyön sekä teemahaastattelun myötä työn tavoitteena oli edistää läheisten sekä potilaiden eettistä kohtelua. Opinnäytetyö toteutettiin sovellettuna systemaattisena kirjallisuuskatsauksena (n = 19). Opinnäytetyö on osa SimE-hanketta.
Miellyttävä kohtelu tuo luottamusta, turvallisuutta ja varmuutta läheisille. Ammattilaiset halusivat potilailleen parasta toimimalla epäitsekkäästi ja ammatillisesti. Kommunikointi läheisten ja hoitajien välillä tulee olla avointa, jotta läheiset kokivat olleensa tervetulleita. Ystävällisyys ja tervehtiminen vaikuttivat myönteisesti kohteluun. Läheiset olivat tyytyväisiä kohteluun ja kokivat itsensä tärkeiksi, jos heidät otettiin mukaan potilaan hoitoon liittyvässä päätöksenteossa ja heitä kohdeltiin kunnioittavasti. Jos informaatiota tarjottiin suoraan, selkeästi ja vakuutellen, koettiin se hyödylliseksi ja se sai läheiset rentoutumaan.
Sanattomalla viestinnällä ja katsekontaktilla koettiin olevan enemmän merkitystä kuin sanallisella tai fyysisellä käyttäytymisellä. Oli tärkeää, että välittävässä kohtelussa oli lohdutuksen tarjoaminen koskettamalla ja aktiivisella kuuntelemisella. Läheiset kokivat negatiivisena, jos hoitaja asenteellaan, äänensävyllään, toiminnallaan tai kiireisellä ilmapiirillä sai läheiset kokemaan olonsa ulkopuoliseksi. Osa läheisistä koki olevansa häiriöksi hoitohenkilökunnan rutiineille ja hoitajien puhuvan alentavasti potilaille. Riittämätön informointi ja kommunikointi läheisten ja hoitohenkilökunnan välillä toivat esiin negatiivisia tunteita. Läheiset tunsivat usein, että heidät erotettiin potilaasta joustamattomalla asenteella. Läheiset arvostivat, että huonot uutiset kerrottiin rehellisesti ja avoimesti. Valituksia tehtiin pääasiassa hoitohenkilökunnan ammatillisuuden, empatian ja yksityisyyden puutteen vuoksi. Ajanpuute ja liian suuri työmäärä vaikuttivat läheisten ja potilaiden mielestä hoitohenkilökunnan vuorovaikutustaitoihin.
Miellyttävä kohtelu tuo luottamusta, turvallisuutta ja varmuutta läheisille. Ammattilaiset halusivat potilailleen parasta toimimalla epäitsekkäästi ja ammatillisesti. Kommunikointi läheisten ja hoitajien välillä tulee olla avointa, jotta läheiset kokivat olleensa tervetulleita. Ystävällisyys ja tervehtiminen vaikuttivat myönteisesti kohteluun. Läheiset olivat tyytyväisiä kohteluun ja kokivat itsensä tärkeiksi, jos heidät otettiin mukaan potilaan hoitoon liittyvässä päätöksenteossa ja heitä kohdeltiin kunnioittavasti. Jos informaatiota tarjottiin suoraan, selkeästi ja vakuutellen, koettiin se hyödylliseksi ja se sai läheiset rentoutumaan.
Sanattomalla viestinnällä ja katsekontaktilla koettiin olevan enemmän merkitystä kuin sanallisella tai fyysisellä käyttäytymisellä. Oli tärkeää, että välittävässä kohtelussa oli lohdutuksen tarjoaminen koskettamalla ja aktiivisella kuuntelemisella. Läheiset kokivat negatiivisena, jos hoitaja asenteellaan, äänensävyllään, toiminnallaan tai kiireisellä ilmapiirillä sai läheiset kokemaan olonsa ulkopuoliseksi. Osa läheisistä koki olevansa häiriöksi hoitohenkilökunnan rutiineille ja hoitajien puhuvan alentavasti potilaille. Riittämätön informointi ja kommunikointi läheisten ja hoitohenkilökunnan välillä toivat esiin negatiivisia tunteita. Läheiset tunsivat usein, että heidät erotettiin potilaasta joustamattomalla asenteella. Läheiset arvostivat, että huonot uutiset kerrottiin rehellisesti ja avoimesti. Valituksia tehtiin pääasiassa hoitohenkilökunnan ammatillisuuden, empatian ja yksityisyyden puutteen vuoksi. Ajanpuute ja liian suuri työmäärä vaikuttivat läheisten ja potilaiden mielestä hoitohenkilökunnan vuorovaikutustaitoihin.