Kommunikationen med personer som har demens : En kvalitativ litteraturstudie

Abstract

Människor blir allt äldre i dagens samhälle. Demens är en starkt åldersrelaterad sjukdom och risken att drabbas av demens föreligger. Samspel och kommunikation är grunden för mänsklig samvaro. Den naturliga förmågan att kommunicera försvagas när en person drabbas av demens. Vårdpersonal bör därför kunna kommunicera på rätt sätt med personer som har demens.

Syftet med studien är att vårdpersonal skall kunna kommunicera med demenssjuka och veta vad som påverkar kommunikationen. För att kommunicera med en person med demens bör man ha förståelse för denne. Syftet skall också relatera till att undvika irritation, våld, depression eller andra skador som en bristfällig kommunikation kan leda till. Frågeställningarna i studien är: hur skall vårdare kommunicera med personer som har demens? Vad påverkar kommunikationen?

Skribenten har använt sig av 19 vetenskapliga artiklar för att besvara frågeställningarna med en kvalitativ litteraturstudie. Utifrån ämnet valdes Joyce Travelbees teori som teoretisk utgångspunkt. En kvalitativ innehållsanalys har använts och utifrån denna uppstod 2 huvudkategorier och 8 underkategorier. Huvudkategorierna är kommunikationsmetoder och meningsfulla aktiviteter. Kommunikationsmetoderna innefattar: empati, förmågan att lyssna, kunskaper, färdigheter, tid och hjälpmedel. Meningsfulla aktiviteter inkluderar miljö och musik. Dessa påverkar kommunikationen men även dessa behövs för att kommunicera med personer som har demens.

Ihmiset elävät vanhemmiksi tämän päivän yhteiskunnassa. Dementia on vahvasti vanhenemissairaus ja riski sairastaa dementiaa kasvaa iän myötä. Yhteispeli ja kommunikaatio on perusta ihmisten yhteiseloon. Luonnollinen kyky kommunikoida heikkenee kun henkilö sairastaa dementiaa. Hoitohenkilökunnan pitää sen takia osata kommunikoida oikealla tavalla henkilöille joilla on dementia.

Tutkimuksen tarkoitus on että hoitohenkilökunta osaa kommunikoida henkilön kanssa jolla on dementia ja tietää miten kommunikointi vaikuttaa. Voidakseen kommunikoida henkilön kanssa jolla on dementia pitää ymmärtää ja tuntea hänet. Tarkoitus ja pyrkimys on välttää ärsytys, väkivaltaa, masennus tai muita vaurioita johon huono kommunikaatio voi johtaa. Kysymykset tutkimuksessa ovat: Kuinka hoitohenkilö pitää kommunikoida henkilöille joilla on dementia? Mikä vaikuttaa kommunikointiin?

Kirjoittaja on käyttänyt 19 eri tieteilijän päätelmät vastatakseen kysymyksiin laadullisesta kirjallisuustutkimuksesta. Aiheeseen liittyen valittiin Joyce Travelbeen teoria teoreettisesta lähtökohdasta. Laadullinen sisällys on käytetty ja tästä syntyi 2 pääkategoriaa ja 8 alikategoriaa. Pääkategoriat ovat kommunikaatiomenetelmät ja tarkoituksenmukaista toimintaa. Kommunikaatiomenetelmät sisältävät empatiaa, kyky kuunnella, tietoja, osaamista, aikaa ja apuvälineitä. Tarkoituksenmukaista toimintaa sisältävät ympäristöä ja musiikkia. Nämä vaikuttavat kommunikointiin mutta näitä tarvitaan myös kommunikoinnissa henkilöiden kanssa joilla on dementia.

People are getting older in today's society. Dementia is a strong age-related disease and the risk of dementia development is present. Interaction and communication are the basis of human cohabitation. The natural ability to communicate weakens when a person suffers from dementia. Healthcare professionals should therefore be able to communicate properly with people who have dementia.

The purpose of the study is that healthcare professionals should be able to communicate with persons with dementia and know what affects communication. To communicate with persons with dementia, you should be able to understand them. The purpose should also relate to avoiding irritation, violence, depression or other injuries that an inadequate communication may lead to. The questions in the study are: how should healthcare professionals communicate with persons with dementia? What affect communication?

The writer has used 19 scientific articles to answer the questions with a qualitative literature study. Based on the subject, Mrs Joyce Travelbees’ theory was chosen as the theoretical basis. A qualitative content analysis has been used and from this arosed 2 main categories and 8 subcategories. The main categories are communication methods and meaningful activities. Communication methods include: empathy, ability to listen, knowledge, skills, time and resources. Meaningful activities includes environment and music, these affect communication but are also needed to communicate with people who have dementia.