Ammatillinen vuorovaikutus ja dialogisuus Kotikallion yksikön toiminnassa

Abstract

Tämä opinnäytetyö käsittelee ammatillista vuorovaikutusta, dialogisuutta sekä pu-heeksi ottamisen taitoja Kouvolan kaupungin tuottamassa Kotikallion lastensuojelunyk-sikössä. Työ tarkastelee vuorovaikutukseen liittyviä asioita henkilöstön ja nuorten väli-senä kommunikaation välineenä vahvuuksineen ja haasteineen. Opinnäytetyön teoriaosuus esittää kohtaamisten ja vuorovaikutuksen merkitystä, etäännyttävää vuorovaikutusta, onnistuneen vuorovaikutuksen laajakantoisuutta sekä dialogisen vuoropuhelun toteutumista käytännössä. Lisäksi työ kuvailee dialogisuutta vallankäytön välineenä, oikeanlaista asennoitumista, dialogisuuden kehittämistä, sekä keskeisesti vuorovaikutukseen ja dialogisuuteen liitty-vää puheen ja keskustelun sanattoman oheisviestinnän, eli nonverbaalisen ja verbaali-sen viestinnän muodostamaa yhteismerkitystä, erillisesti tehtyjen havaintojen tuke-mana. Tutkimuksessa käytetty menetelmällinen lähestymistapa toteutui kvantitatiivisesti eli määrällisesti, jolloin tutkimus pohjautui vastaajien empiiriseen tietoon. Kysely jaettiin yhteensä 10+1-henkiselle ohjaajaryhmälle ja vastauksia saatiin 8/11. Haastattelu toteu-tettiin jokaiselle yksikössä elävälle viidelle nuorelle,ja vastauksia saatiin 5/5. Vastaukset analysoitiin manuaalisesti ja käsiteltiin sisällönanalyysiä hyödyntäen. Toiminnan ha-vainnointiin perustuva empiirinen osuus toteutui 6-viikkoisen ajanjaksonaikana. Tutkimustuloksista selviää, että dialogisuus ja vuorovaikutus toteutuvat toiminnassa jossakin muodoissaan ympäri vuorokauden. Ohjaajat näkevät itsensä vuorovaikutuk-sellisesti pätevinä toimijoina ja nuoret vastaavasti aliarvostettuina vaikuttajina. Toimin-nan selkeän linjauksen ja rajauksen puutteellisuus näkyvät toiminnassa ja niiden päivit-täminen ajankohtaisiksi ajaisi koko yhteisön etuuksia. Yhteisön keskeinen vuorovaiku-tus on yksi tärkeimmistä yksikön arkipäiväiseen toimintaan ja toiminnan konkreettiseen laatuun vaikuttavista tekijöistä, jolloin sitä tulisi huoltaa ja vaalia sen tarpeiden mukai-sesti.

This thesis deals with the professional interaction and dialogue skills in the Koti-kallio child protection unit. The work will examine issues related to the interac-tion between staff and young people as a means of communication, with their own strengths and challenges. The theory of the thesis discusses the impor-tance of the meeting and interaction, distancing interaction, as well as the suc-cessful interaction, and how the dialogical dialogue is implemented. In addition, it describes the use of the dialogue as a tool of the wrong kind of power, right kind of dialogical attitude and the development of dialogue. The methodological approach used in the research was quantitatively way. The questionnaire was distributed to a group of total 10 +1 supervisors and eight responses were received. The interview was conducted with every five young persons who live in the unit, and the responses were received from them all. The responses were analyzed and a treated manually by using a content ana-lysis. The empirical part was based on observation, which was realized in a 6 - week period. The research results show that the dialogue and interaction are realized in the operations of the unit units action round the clock. Mentors see themselves as valid dialogicial actors, and the young people under - valued actors. It is obvious that clear line delimitation of a daily activities is inadequate. Updating the book of manual operations, would benefit the whole community.