Ksylanaasiaktiivisuusmenetelmän automatisointimahdollisuuden selvittäminen
Lindström, Sanna (2017)
Lindström, Sanna
Tampereen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060712823
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060712823
Tiivistelmä
Opinnäytetyö tehtiin DuPontin tytäryhtiö Genencor International Oy:n entsyymituotantolaitoksella Jämsänkoskella. Tuotantolaitoksella valmistetaan useita erilaisia entsyymituotteita, joista tärkeimpiin kuuluvat ksylanaasientsyymiä sisältävät rehuvalmisteet. Entsyymivalmisteiden aktiivisuudet määritetään tehtaan laboratoriossa. Tällä hetkellä aktiivisuusmääritykset suoritetaan kahdella erilaisella manuaalimenetelmällä, mutta ne halutaan korvata yhdellä autoanalysaattorimenetelmällä. Määrityksen automatisoinnilla tavoitellaan työn helpottamisen lisäksi säästöjä sekä määritysten kestossa että kustannuksissa.
Työn tavoitteena oli selvittää, voidaanko automatisoitua menetelmää siirtyä käyttämään entsyymituotteiden aktiivisuuden määrittämisessä ja onko menetelmän vaihto kannattavaa. Työn tarkoituksena oli analysoida erilaisia ksylanaasientsyymiä sisältäviä näytetyyppejä eri menetelmillä ja verrata menetelmien tuloksia keskenään. Lisäksi verrattiin eri menetelmien tarkkuutta, kestoa, kustannuksia sekä työturvallisuuteen ja ergonomiaan liittyviä seikkoja.
Opinnäytetyön tuloksista voidaan nähdä, että autoanalysaattorilla saadaan aina korkeampi aktiivisuustulos kuin vastaavalla manuaalimenetelmällä. Tulosten välinen ero on kuitenkin säännönmukainen, joten analysaattorimenetelmään siirtyminen olisi mahdollista tekemällä muutoksia nykyisiin tuotteiden valmistus- ja analysointikäytäntöihin joko ottamalla käyttöön menetelmien välinen korjauskerroin tai vaihtamalla analysaattorimenetelmän standardia.
Analysaattorimenetelmään siirtymistä puoltavat sen parempi tarkkuus, edullisemmat kustannukset ja lyhyempi analysointiaika. Lisäksi aktiivisuusmenetelmien automatisointi parantaa niin työturvallisuutta kuin työskentelyergonomiaakin.
Luottamuksellisen tiedon säilyttämiseksi esimerkiksi tuotteiden tarkat tiedot, kunkin tuotetyypin sisältämät formulointikemikaalit, käytettyjen reagenssien tiedot ja hinnat sekä analyysimenetelmien tarkka kuvaus on poistettu raportin julkisesta versiosta.
Työn tavoitteena oli selvittää, voidaanko automatisoitua menetelmää siirtyä käyttämään entsyymituotteiden aktiivisuuden määrittämisessä ja onko menetelmän vaihto kannattavaa. Työn tarkoituksena oli analysoida erilaisia ksylanaasientsyymiä sisältäviä näytetyyppejä eri menetelmillä ja verrata menetelmien tuloksia keskenään. Lisäksi verrattiin eri menetelmien tarkkuutta, kestoa, kustannuksia sekä työturvallisuuteen ja ergonomiaan liittyviä seikkoja.
Opinnäytetyön tuloksista voidaan nähdä, että autoanalysaattorilla saadaan aina korkeampi aktiivisuustulos kuin vastaavalla manuaalimenetelmällä. Tulosten välinen ero on kuitenkin säännönmukainen, joten analysaattorimenetelmään siirtyminen olisi mahdollista tekemällä muutoksia nykyisiin tuotteiden valmistus- ja analysointikäytäntöihin joko ottamalla käyttöön menetelmien välinen korjauskerroin tai vaihtamalla analysaattorimenetelmän standardia.
Analysaattorimenetelmään siirtymistä puoltavat sen parempi tarkkuus, edullisemmat kustannukset ja lyhyempi analysointiaika. Lisäksi aktiivisuusmenetelmien automatisointi parantaa niin työturvallisuutta kuin työskentelyergonomiaakin.
Luottamuksellisen tiedon säilyttämiseksi esimerkiksi tuotteiden tarkat tiedot, kunkin tuotetyypin sisältämät formulointikemikaalit, käytettyjen reagenssien tiedot ja hinnat sekä analyysimenetelmien tarkka kuvaus on poistettu raportin julkisesta versiosta.