Tehtäväjakomääräykset lapsen huollossa

Abstract

Opinnäytetyön aiheena on Tehtäväjakomääräykset lapsen huollossa. Opinnäytetyön tavoitteena on tuoda esille se, millä perusteilla tehtäväjakomääräyksiä annetaan ja miksi tällainen on lainsäädännössä mahdollistettu. Tavoitteena on myös tutkia, miksi tehtäväjakomääräyksiä annetaan suhteellisen harvoin sekä miten käräjätuomarit ovat ratkaisseet niitä Päijät-Hämeen käräjäoikeuden tapauksissa ja Kymenlaakson käräjäoikeuden tapauksissa vuosina 2014–2016.

Opinnäytetyössä käytän lähteinä oikeuskirjallisuutta, hallituksen esityksiä, artikkeleita, käräjäoikeuden päätöksiä tehtäväjakomääräyksistä sekä käräjätuomareiden haastatteluja. Opinnäytetyöni perustuu laadulliseen tutkimukseen eli kvalitatiiviseen menetelmään ja henkilöhaastatteluihin, joiden toteutus tapahtuu kasvotusten. Opinnäytetyössä on tutkittu Päijät-Hämeen käräjäoikeuden ja Kymenlaakson käräjäoikeuden tapauksia tehtäväjakomääräyksistä lapsen huollossa sekä minkälaisia päätöksiä niistä on annettu. Olen rajannut tutkittavat tehtäväjakomääräys tapaukset vuosiin 2014–2016, koska ne ovat harvinaisia. Toinen tiedonkeruumenetelmäni on henkilöhaastattelut kolmen käräjätuomarin kanssa. Haastattelujen tavoitteenani on saada tietää, miten vaikeita lapsen huoltotapaukset ovat ja erityisesti, miten tehtävänjaosta lapsen huollossa sovitaan. Lisäksi aion selvittää myös, miksi tehtävänjakoa käytetään harvemmin.

Opinnäytetyönaihe on käytännöntilanteissa harvinainen, koska tehtävänjakoa yhteishuollossa ei yleensä käytetä, ellei tilanne sitä vaadi ja tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että tapauksia on todella vähän Päijät-Hämeen käräjäoikeudessa ja Kymenlaakson käräjäoikeudessa.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että lapsen huoltoriidoissa pyritään ensisijaisesti sovintoon tuomioistuimessa ilman minkäänlaisia määräyksiä, koska tämän katsotaan olevan yleisesti ottaen paras ratkaisu lapsen edun kannalta ja huollossa, mikäli yhteishuoltajuus pyritään säilyttämään. Tehtäväjakomääräyksien käytön lisääminen ja siitä kertominen lapsen huoltajille tuomioistuimessa, voisi ennalta ehkäistä pitkäaikaisia huoltoriitoja vanhempien välillä tuomioistuimessa.

The subject of my thesis is the regulations of division of custody rights. The primary objective of this thesis is to explore how the distribution of tasks between the child custody rights is given and why such legislation is enabled. The objective of this thesis is also to explore, why the distribution of tasks between the child custody regulations is given relatively rarely, and how the district judges have solved them Päijät-Häme district court cases and in addition to compare the Päijät-Häme district court cases in the Kymenlaakso district court cases in 2014-2016.

The following data has been used as sources of this thesis: law literature, government bills, current articles, the decrees of district court and judges have been interviewed. The Thesis have been used qualitative methods and, I have chosen a structured interview form and I also use open interview. Another of data collection is personal interview with the three district court judges. The interviews shall get to know, how difficult custody cases are and how the distribution of tasks between the child custody regulations of the child custody’s agreed. In addition, I will also find out why the distribution of tasks are less frequently used.

Thesis topic is rare in practical situations, because joint custody of the child custody division of tasks is usually not used if the situation does not require it. shows also that cases are really a bit of Päijät-Häme and Kymenlaakso District Court.

As a conclusion child custody disputes are difficult to resolve and the court trying to get reconciliation, because that is usually the best solution in terms of child custody and interest of the child. The distribution of tasks between the child custody regulations of the child custody could be prevented long-term custody disputes in the courts.