Oppilaiden hyvinvointia lisäävän toimintamallin arvioiva kehittäminen kouluyhteisössä
Salo-Auvinen, Hanni (2017)
Salo-Auvinen, Hanni
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060813025
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060813025
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni toimeksiantajana on Lohjan kaupunki. Kehittämistyön mahdollisti valtion rahoittama tasa-arvoa ja ennaltaehkäisytoimenpiteitä edistävä projektityöhanke, joka toteutettiin ala- ja yläkouluyhteisössä Lohjan alueella. Hanke ajoittui ajalle elokuusta 2014 kesäkuuhun 2016. Hankkeen aikana kehitettiin interventioihin perustuva toimintamalli, jota voidaan hyödyntää oppilaiden hyvinvoinnin, osallisuuden ja ongelmien ennaltaehkäisyn sekä elämänhallinnan tukemisessa kouluyhteisössä. Opinnäytetyössäni kerään kokemuksia tästä uudesta toimintamallista.
Tietoa hyvinvointia lisäävien interventioiden käytöstä kouluyhteisöissä löytyi hyvin vähän. Yksimielisiä ollaan kuitenkin hyvinvoinnin ilmiön moniulotteisuudesta. Syrjäytymisongelman yhtenä mahdollisena ratkaisukeinona on esitetty lasten ja nuorten osallistamista, joka on ennaltaehkäisevää työtä nuoren hyvinvointia ajatellen. Oppilaiden monialainen osallistaminen ja kuuleminen sekä elämänhallinnan taitojen lisääminen on ajankohtainen kehittämistoimi kouluyhteisössä tällä hetkellä.
Opinnäytetyössäni kehittämistyön tavoitteena on ollut edistää kouluyhteisössä oppilaiden hyvinvointia kehittämällä interventioihin perustuva monialainen toimintamalli. Opinnäytetyön kehittämistyön tarkoituksena on ollut kerätä kokemuksia kehitetystä toimintamallista ja sen käytöstä, merkityksestä ja tarpeellisuudesta sekä kehittämisestä kouluyhteisön sisällä oppilaille ja opettajille. Opinnäytetyössä toimintamallin toimivuutta arvioitiin haastattelemalla 9 oppilasta ja 7 henkilökunnan edustajaa. Tutkimuksellinen näkökulma on toimintatutkimus. Toimintamallin arvioinnissa käytettiin aineiston keruussa puolistrukturoituja teemahaastatteluja. Analyysimenetelmänä on sisällönanalyysi, jossa analyysi on tehty aineistolähtöisesti. Tutkimustulos oli selkeä, ja kouluyhteisössä toimintamallin työskentelytavoissa mukana olleet olivat tyytyväisiä uuden toimintamallin yksilökeskustelujen määrään, saatavuuteen ja oppilaan kuulemisen sekä elämänhallinnan paranemiseen. Toi-mintamallin vahvuuksia löytyi arvioinnin pohjalta runsaasti sekä kehittämishaasteena tärkeimpänä toimintamallin jalkauttaminen käytäntöön, jota toivoivat kaikki kehittämistyön arvioinnissa mukana olleet. Toimintamallin jatkokehittäminen ja jalkauttaminen Lohjan alueen kouluyhteisöihin jää Lohjan kunnan vastuulle sekä seuraava mahdollinen toimintatutkimuksen arvioiva haastattelu.
Tietoa hyvinvointia lisäävien interventioiden käytöstä kouluyhteisöissä löytyi hyvin vähän. Yksimielisiä ollaan kuitenkin hyvinvoinnin ilmiön moniulotteisuudesta. Syrjäytymisongelman yhtenä mahdollisena ratkaisukeinona on esitetty lasten ja nuorten osallistamista, joka on ennaltaehkäisevää työtä nuoren hyvinvointia ajatellen. Oppilaiden monialainen osallistaminen ja kuuleminen sekä elämänhallinnan taitojen lisääminen on ajankohtainen kehittämistoimi kouluyhteisössä tällä hetkellä.
Opinnäytetyössäni kehittämistyön tavoitteena on ollut edistää kouluyhteisössä oppilaiden hyvinvointia kehittämällä interventioihin perustuva monialainen toimintamalli. Opinnäytetyön kehittämistyön tarkoituksena on ollut kerätä kokemuksia kehitetystä toimintamallista ja sen käytöstä, merkityksestä ja tarpeellisuudesta sekä kehittämisestä kouluyhteisön sisällä oppilaille ja opettajille. Opinnäytetyössä toimintamallin toimivuutta arvioitiin haastattelemalla 9 oppilasta ja 7 henkilökunnan edustajaa. Tutkimuksellinen näkökulma on toimintatutkimus. Toimintamallin arvioinnissa käytettiin aineiston keruussa puolistrukturoituja teemahaastatteluja. Analyysimenetelmänä on sisällönanalyysi, jossa analyysi on tehty aineistolähtöisesti. Tutkimustulos oli selkeä, ja kouluyhteisössä toimintamallin työskentelytavoissa mukana olleet olivat tyytyväisiä uuden toimintamallin yksilökeskustelujen määrään, saatavuuteen ja oppilaan kuulemisen sekä elämänhallinnan paranemiseen. Toi-mintamallin vahvuuksia löytyi arvioinnin pohjalta runsaasti sekä kehittämishaasteena tärkeimpänä toimintamallin jalkauttaminen käytäntöön, jota toivoivat kaikki kehittämistyön arvioinnissa mukana olleet. Toimintamallin jatkokehittäminen ja jalkauttaminen Lohjan alueen kouluyhteisöihin jää Lohjan kunnan vastuulle sekä seuraava mahdollinen toimintatutkimuksen arvioiva haastattelu.