KUN KEHO KOKEE : Nuoruudenaikaisen elävän musiikin välitön vaikutus dementoituneen ikääntyneen kehonkieleen

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, onko nuoruudenaikaisella esitetyllä musiikilla välitöntä vaikutusta dementoituneen ikääntyneen kehonkieleen. Tällä hetkellä keskivaikeasti ja vaikeasti dementoituneita on Suomessa noin 80 000. Kun dementoituneiden henkilöiden määrä lisääntyy tulevaisuudessa, yhteiskunnan tulee edistää ikäihmisten hyvinvointia ja terveyttä sekä osallistumista virikkeelliseen toimintaan. Yksi keino tukea osallistumista on musiikin käyttö arjen eri tilanteissa.

Opinnäytetyössä oli sekä laadullisen että määrällisen tutkimuksen piirteitä. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa musiikin välittömistä vaikutuksista dementoituneiden ikääntyneiden arjessa sekä rohkaista ja edistää musiikin käyttöä toimintamuotona osana hoitoa ja kuntoutusta.

Tutkimus toteutettiin keskisuomalaisessa vanhainkodissa kevään 2009 aikana. Tutkimukseen osallistui 15 keskivaikeasti ja vaikeasti dementoitunutta ikääntynyttä, joita havainnoitiin neljässä konsertissa. Tutkimusaineisto kerättiin Volitional Questionnaire -havainnointimenetelmän avulla. Menetelmä perustuu Kielhofnerin Inhimillisen toiminnan malliin.

Tutkimustulosten analyysin pohjalta muodostui kolme ryhmää kehonkielen lisääntymisen perusteella. Kahdessa ryhmässä (yhteensä 13 henkilöä) musiikki lisäsi kehonkieltä. Kolmannessa ryhmässä (2 henkilöä) musiikilla ei ollut vaikutusta kehonkieleen. Yleisimmin kehonkieli ilmeni laulamalla mukana, hymyilemällä ja nauramalla sekä tutkimalla ympäristöä. Konserttien välillä ei ilmennyt havaittavaa muutosta kehonkielessä.

Tulosten perusteella voidaan todeta, että elävällä musiikilla on välitöntä vaikutusta dementoituneiden ikääntyvien kehonkieleen. Opinnäytetyön tutkimus ja aikaisemmat tutkimukset, joihin perehdyimme tukevat musiikin käyttöä dementoituneen hyvinvoinnin tukemisessa.

The purpose of this thesis was to examine if the live music of one’s youth has an immediate effect on the body language of an elderly person who has dementia. At the moment there are 80 000 persons in Finland who have moderate or severe dementia. When the number of demented persons increases in the future, society has a duty to promote the well-being and health of elderly persons and their participation in different activities. One way to support participation is to exploit music in different kinds of situations in daily living.

The thesis had features of both qualitative and quantitative research. The aim of the thesis was to produce information about the immediate effects of live music in the daily living of demented persons. The aim of the thesis was also to encourage and promote the use of music as an activity in daily care and rehabilitation.

The research was executed in an old-age home in Central Finland during the spring 2009. The subjects of the study were 15 persons who had moderate or severe dementia and who were observed in four concerts. The research data was collected by using an assessment tool called the Volitional Questionnaire (VQ). It is based on the Model of Human Occupation by Kielhofner.

Based on the analysis of the findings, three groups were formed on the basis of body language. In two groups (13 persons) music increased body language. In the third group (two persons) there seemed to be no effect on body language. Mostly body language appeared by singing along, smiling, laughing and eyeing the environment. There was no clear change in body language between the concerts.

Based on the findings, it can be stated that live music has an immediate effect on the body language of an elderly person who has dementia. This and the previous studies support the use of music in the promotion of a demented person’s well-being.