Potilasohjaus suun terveydenhuollossa : apuna erillinen potilaan ohjaustila

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää tutkitun tiedon avulla, millaista on suuhygienistin toteuttama potilasohjaus ja millainen on hyvä potilaan ohjaustila suun terveydenhuollossa. Tavoitteena on kehittää potilasohjausta ohjaustilaa hyödyntäen ja korostaen omahoidon ohjauksen tärkeyttä sekä yksilö- että väestötasolla. Työ toteutettiin kirjallisuuskatsauksena ja aineisto analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin avulla.

Tutkimustulokset osoittavat, että suuhygienistillä on merkittävä rooli hammassairauksien varhaisdiagnostiikassa ja ehkäisyssä. Suuhygienistin tulee tarjota potilasohjausta, joka kannustaa potilaita ottamaan aktiivisen roolin sairauksien ehkäisyssä ja oman suuhygienian ylläpidossa. Ohjauksella voidaan vaikuttaa potilaan asennoitumiseen ja potilaan hoitoon sitoutumiseen. Tulosten mukaan ohjauksen kulmakivi on potilaslähtöisyys: jokainen potilas tulee kohdata yksilönä ja huomioida kokonaisvaltaisesti. Hoitohenkilöstö ja potilaat mainitsivat potilasohjauksen kehittämiskohteiksi ohjaustilat, henkilöstöresurssit, ohjaukseen käytettävän ajan sekä ohjausmateriaalin ja -välineet. Lisäksi erilaisia ohjausmenetelmiä tulisi käyttää nykyistä enemmän. Suuhygienistin työssä erityisesti työnkuvan laajuus ja monet erilaiset työtehtävät potilashoidon ohella rajoitti eettisen ohjauksen toteuttamista. Myös ympäristön puitteet vaikuttivat potilasohjauksen toteuttamiseen. Yksityisyys ja meluttomuus nostettiin esille tärkeimpinä potilastyytyväisyyteen vaikuttavina seikkoina. Tulokset osoittavat, että ympäristön laadun vaikutus potilaan tyytyväisyyteen oli merkittävä. Fyysisen hoitoympäristön todettiin vaikuttavan potilaiden käytökseen, tunteisiin, ajatuksiin ja hyvinvointiin monin eri tavoin.

Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää tulevaisuudessa; potilasohjauksen ollessa keskeinen osa hoitoprosessia, tulee sille antaa nykyistä suurempi painoarvo uusia suun terveydenhuollon tiloja suunniteltaessa. Opinnäytetyöllä halutaan korostaa ympäristön merkitystä potilasohjauksessa. Suomessa ei ole juurikaan tehty ohjausympäristöä koskevia tutkimuksia. Aihetta olisi tärkeä tutkia enemmän, jotta potilasohjausta ja ohjaustiloja voidaan kehittää.

The aim of the thesis was to produce new knowledge about the quality of the patient education performed by the dental hygienist and to find out, which environmental elements could improve the quality of the patient's guidance room in oral health care. The aim of this thesis was to develop patient guidance by utilizing the guidance room and emphasizing the importance of self-care at both the individual and the population level. The research strategy used was a literature review. The results were analyzed with the inductive content analysis.

The results show that dental hygienists play an important role in early diagnosis and prevention of dental diseases. Dental hygienists should provide patient education that encourages patients to take an active role in preventing illness and maintaining their own oral hygiene. Patient education can influence the patient's attitude and adherence. According to the results, the cornerstone of guidance is patient centeredness: each patient has to be faced individually and compherensively. Guidance rooms, human resources, time used for guidance, guidance material and equipment were mentioned as development targets by both nursing staff and patients. In addition, different control methods should be used more in the future. Dental hygienists have extensive job description and many different tasks besides the patient care. These additional tasks can limit the implementation of ethical values and quality of patient education. According to the results, the environment also had an influence in the implementation of high quality patient guidance. Privacy and noiseless environment were mentioned as the most important aspects of patient satisfaction. The results show that the impact of environmental quality on patient satisfaction was significant. Physical environment was found to affect the behavior, feelings, thoughts and well-being of patients in many different ways.

The results of the thesis can be used in the future; patient guidance is a key part of the treatment process so it should be paid more attention to. The thesis aims to emphasize the importance of the environment in patient guidance. There are only few Finnish studies concerning the health care environments. Additional researches aimed at this subject should be conducted so that patient guidance and guidance rooms can be developed.