Effectiveness of recycling initiatives in the city of Lusaka, Zambia : case of Ng'ombe compound

Abstract

The objective of this thesis is to evaluate the effectiveness of recycling initiatives in Lusaka, presenting the case of Ng’ombe compound. The aim is to understand the current situation as well as identify impacts and challenges in order to come up with proposals to improve the system.

Evaluation is made in a qualitative method, interviewing some of the key persons working in the field of waste management in this specific compound. In addition, a quantitative method is considered by utilizing the data of collected recyclables recorded by the company called Resolve Systems Limited.

Mostly, recycling in Lusaka is done after disposal, by waste collectors in the compounds and waste pickers at the landfill. Moreover, some companies have implemented waste separation systems to take care of their corporate social responsibility. System is not ideal yet, but at least the amount of recycling has increased lately.

There are several reasons why the recyclables are not collected. First of all, people do not understand the value of their waste and they are not separating the waste at source. In addition, lack of equipment, lack of space and the low price paid for the collected material makes this business challenging.

In the future, to increase effectiveness of the recycling some new financing would be needed, but there also are some actions that could be made with low costs. The information should be disseminated widely among the people to be able to change the situation and the attitudes.

As a conclusion, the whole recycling system is not too effective yet, but recycling is going forward, and hopefully one day Lusaka becomes a clean and sustainable city with effective recycling and waste management systems.

Tämän opinnäytetyön tavoitteena on Lusakan kierrätysprojektien tehokkuuden arviointi, keskittyen Ng’omben alueeseen. Tavoitteena on ymmärtää tämänhetkinen tilanne ja tunnistaa kierrätysprojektien vaikutukset ja haasteet, jotta on mahdollista löytää parannusehdotuksia.

Arvioinnissa on käytetty kvalitatiivista menetelmää, haastatellen alueen jätehallinnan avainhenkilöitä. Lisäksi kvantitatiivinen menetelmä on otettu huomioon seuraamalla kerätyn kierrätettävän materiaalin määrän kehitystä.

Suurin osa kierrätyksestä Lusakassa tapahtuu jätteen poisheittämisen jälkeen, jätekerääjien toimesta, joko compound-alueilla tai kaatopaikalla. Lisäksi eräät yritykset ovat perustaneet jätteen erottelujärjestelmiä ottaakseen yhteiskunnallista vastuuta. Tämän hetkinen järjestelmä ei ole ideaalinen, mutta kierrätettävän jätteen määrä on kasvanut viime aikoina.

On monia syitä, miksi kierrätettävän materiaalin keräys ei ole tehokasta. Ensinnäkin, ihmiset eivät ymmärrä heidän luoman jätteen arvoa, eivätkä erottele jätettä lähteen perusteella. Lisäksi haastetta keräykseen tuo tilojen ja tarvikkeiden puutteet, sekä kierrätettävän materiaalin alhainen hinta.

Tulevaisuutta ajatellen, tiettyihin kehitystarpeisiin tarvittaisiin rahoitusta, mutta on myös asioita, joita voidaan toteuttaa pienillä kustannuksilla. Esimerkiksi tietoutta kierrätyksestä tulisi levittää laajalti ihmisten keskuuteen, jotta muutoksia tapahtuisi sekä toiminnassa että asenteissa.

Yhteenvetona, tämänhetkinen systeemi ei ole vielä kovinkaan tehokas, mutta kierrätys lisääntyy ja toivottavasti jonain päivänä Lusakasta tulee puhdas kaupunki, jossa on tehokkaat kierrätys- ja jätehallintajärjestelmät.