Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • På svenska
    • In English
  • Suomi
  • Svenska
  • English
  • Kirjaudu
Hakuohjeet
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Tampereen ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
  • Näytä viite
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Tampereen ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
  • Näytä viite

Fluoreseiinidiasetaattimenetelmän toimivuus saven anaerobimikrobien aktiivisuuden määrityksessä

Parkkinen, Linda (2017)

Avaa tiedosto
Parkkinen_Linda.pdf (915.3Kt)
Lataukset: 


Parkkinen, Linda
Tampereen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060913174
Tiivistelmä
Opinnäytetyö tehtiin Tampereen teknillisellä yliopistolla Kemian ja biotekniikan laboratoriossa osana laajempaa projektia. Työn tavoitteena oli testata samassa laboratoriossa aikaisemmin käytettyä tapaa analysoida bentoniittisavinäytteiden mikrobiaktiivisuutta. Erityisesti oltiin kiinnostuneita anaerobisista bakteereista kuten sulfaatinpelkistäjistä, jotka ovat projektin kannalta tärkeä mikrobiryhmä. Tätä varten oli valittu maanäytteille tarkoitettu Gillian Adamin ja Harry Duncanin (2000) kehittämä fluoreseiinidiasetaatti- eli FDA-menetelmä. Työssä haluttiin varmistaa aikaisemmin saadut alustavat tulokset bentoniittisavien mikrobiaktiivisuudesta kyseistä menetelmää käyttäen.

Menetelmässä maanäytettä inkuboitiin puskuriliuoksessa ja fluoreseiinidiasetaatissa, minkä jälkeen FDA:n hydrolysaation tuloksena syntyneen fluoreseiinin pitoisuus mitattiin UV/VIS-spektrofotometrilla. Fluoreseiinin pitoisuus on suoraan verrannollinen näytteen mikrobiaktiivisuuteen. Tarkoitus oli todeta tämän menetelmän toimivuus aktiivisten sulfaatinpelkistäjä- ja muiden anaerobisten bakteerien avulla, ja tutkia saven vaikutuksia menetelmän lopputuloksiin. Haluttiin myös selvittää natrimbentoniittisaven mikrobiaktiivisuus.

Käytössä olleista bentoniittisavista ei saatu tuloksia fluoreseiinin muodostumisesta. Havaittiin kuitenkin, että savella oli alentava vaikutus fluoreseiinipitoisuuksiin. Syyksi tälle paljastui saven adsorboiva vaikutus FDA:ta kohtaan. Todettiin myös, että tässä työssä käytetty FDA-menetelmä ei soveltunut hapellisissa oloissa pidetyille kuiville savinäytteille, joiden mikrobikanta on mahdollisesti mennyt lepotilaan säilytysoloista johtuen.

Saven adsorboiva vaikutus vaatii lisätutkimuksia, sillä sen selvittämisestä on hyötyä menetelmän hiomisessa sopivaksi kuiville savinäytteille. Myös näytteiden alhaiset mikrobimäärät vaikuttivat todennäköisesti tuloksiin. Savessa olleet anaerobit olivat mahdollisesti kuolleet tai inaktivoituneet usean kuukauden säilytyksen aikana, sillä ne olivat tämän ajan olleet tekemisissä hapen kanssa. Jatkossa savinäytteet kannattaa säilyttää anaerobisissa oloissa, mikäli niistä halutaan selvittää anaerobimikrobien aktiivisuutta.
 
Kokoelmat
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste
 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisuajatKoulutusalatAsiasanatUusimmatKokoelmat

Henkilökunnalle

Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste