Kuviotietopäivitysten automatisointi käyttäen apuna hakkuukoneen kuljettajan keräämää tietoa
Häyrynen, Esko (2010)
Häyrynen, Esko
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005037498
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005037498
Tiivistelmä
Kuviotietojen päivitys on käymistilassa. Etsitään tapoja, joilla voidaan laskea päivi-tyksen kustannuksia. Tähän tarkoitukseen on tulossa laserkeilaus ja muita tapoja joilla automatisoidaan kuviopäivityksiä. Työ on Metsämannuille, jossa päivityskus-tannuksia on alennettu, siirtymällä jatkuvaan päivityksen. Tämä tarkoittaa sitä, että jokaisen metsänhoitotoimenpiteen jälkeen kuviolle mennään ja tiedot päivite-tään. Tämä tarkentaa kuviotietojen tarkkuutta, koska tiedot ovat aina ajan tasalla.
Työn tarkoitus on selvittää, onko mahdollista alentaa kustannuksia käyttämällä metsäkoneen kuljettajan keräämää tietoa hyväksi inventoinnissa. Metsäkoneen kuljettaja kerä laadunvarmistamista varten runkoluvun ja läpimitan kuviolta. Koe-aloja hän ottaa alle kahden hehtaarin aloilta neljä kappaletta, kahden ja kolmen välillä otetaan kuusi kappaletta ja yli kolmen hehtaarin kuvioilta kahdeksan kappaletta.
Työssä vertaillaan mikä on tarpeellinen määrä koealoille ja missä menetelmä toi-misi. Ohjeistusta suurempi koealamäärä ei tuottanut niin suurta tarkkuuden lisäystä, että järjestelmää on järkevä muuttaa. Nykyinen ohjeistus tuottaa tarpeelli-sen tarkkuuden, jota tarvitaan kuviotietojen päivityksessä. Ainoa muutosehdotus on, että puustokohtaisesta läpimitasta siirryttäisiin puulajikohtaiseen. Toinen vaihtoehto on, että läpimitta otetaan pääpuulajista. Mutta työmääränä siihen, että kerätään puulajikohtainen läpimitta, ei ole liian suuri hyötyyn nähden. Tämä tosin vaati muutoksia Motomappiin, mutta se on tuskin ongelma.
Työn tarkoitus on selvittää, onko mahdollista alentaa kustannuksia käyttämällä metsäkoneen kuljettajan keräämää tietoa hyväksi inventoinnissa. Metsäkoneen kuljettaja kerä laadunvarmistamista varten runkoluvun ja läpimitan kuviolta. Koe-aloja hän ottaa alle kahden hehtaarin aloilta neljä kappaletta, kahden ja kolmen välillä otetaan kuusi kappaletta ja yli kolmen hehtaarin kuvioilta kahdeksan kappaletta.
Työssä vertaillaan mikä on tarpeellinen määrä koealoille ja missä menetelmä toi-misi. Ohjeistusta suurempi koealamäärä ei tuottanut niin suurta tarkkuuden lisäystä, että järjestelmää on järkevä muuttaa. Nykyinen ohjeistus tuottaa tarpeelli-sen tarkkuuden, jota tarvitaan kuviotietojen päivityksessä. Ainoa muutosehdotus on, että puustokohtaisesta läpimitasta siirryttäisiin puulajikohtaiseen. Toinen vaihtoehto on, että läpimitta otetaan pääpuulajista. Mutta työmääränä siihen, että kerätään puulajikohtainen läpimitta, ei ole liian suuri hyötyyn nähden. Tämä tosin vaati muutoksia Motomappiin, mutta se on tuskin ongelma.