"Tuli tunne, että jotakin kiinnostaa miten minulla menee" Laukaan SOSKU-hankkeen asiakkaiden kokemuksia yksilötyöskentelystä
Jäntti, Tiina (2017)
Jäntti, Tiina
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017061013210
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017061013210
Tiivistelmä
Opinnäytetyö toteutettiin toimeksiantona Laukaan SOSKU-hankkeelle. Tarkoituksena oli kuvata hankkeen asiakkaiden kokemia hyötyjä yksilötyöskentelystä sosiaalisen kuntoutuksen menetelmänä. Hyöty-käsite kuvattiin osallisuuden vahvistumisena ja sosiaalisen toimintakyvyn kasvuna. Lisäksi haluttiin selvittää, mitä asiakkaat pitivät tärkeänä yksilötyöskentelyssä ja millaista palautetta he antoivat hankkeen toiminnasta. Tavoitteena oli selvittää asiakkaiden kokemuksia kyselyn avulla.
Tulosten perusteella yksilötyöskentelyssä tärkeänä pidettiin erityisesti luottamuksellisen suhteen syntyä. Yleisesti ottaen hanke sai positiivista palautetta, erityisesti yksilötyöskentelyn ja liikuntaryhmän katsottiin toimineen hyvin. Keskustelun kautta saatu tuki ja yksilöllisten elämäntilanteiden huomioiminen saivat myös kiitosta. Kehittämishaasteina esitettiin ryhmätoiminnan kehittämistä asiakaslähtöisemmäksi ja tiedottamisen parantamista.
Osallisuuden vahvistumista kuvattiin Raivion & Karjalaisen (2013) osallisuuden osatekijät -mallin avulla, jossa osallisuuden katsotaan koostuvan aineellisesta hyvinvoinnista (Having), toiminnallisesta osallisuudesta (Acting) ja yhteisöihin kuulumisesta (Belonging). Tulosten mukaan yksilötyöskentely vahvisti osallisuutta kaikilla näillä osa-alueilla, mutta erityisesti Acting-osatekijän kautta saattoi olla mahdollista vahvistaa myös muita osatekijöitä. Yksilötyöskentelyssä osallisuus kehittyi siten eniten omiin asioihin vaikuttamisen kautta, mutta valmiudet aineellisen hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden kehittämiseen kasvoivat myös. Tulosten perusteella on mahdollista, että sosiaalisessa kuntoutuksessa tarvitaan yksilötyöskentelyn rinnalla, tai seuraavana vaiheena, myös ryhmätyöskentelyä, jotta osallisuuden yhteisöllinen osatekijä, sekä sosiaalinen toimintakyky vahvistuvat edelleen.
Tulosten perusteella yksilötyöskentelyssä tärkeänä pidettiin erityisesti luottamuksellisen suhteen syntyä. Yleisesti ottaen hanke sai positiivista palautetta, erityisesti yksilötyöskentelyn ja liikuntaryhmän katsottiin toimineen hyvin. Keskustelun kautta saatu tuki ja yksilöllisten elämäntilanteiden huomioiminen saivat myös kiitosta. Kehittämishaasteina esitettiin ryhmätoiminnan kehittämistä asiakaslähtöisemmäksi ja tiedottamisen parantamista.
Osallisuuden vahvistumista kuvattiin Raivion & Karjalaisen (2013) osallisuuden osatekijät -mallin avulla, jossa osallisuuden katsotaan koostuvan aineellisesta hyvinvoinnista (Having), toiminnallisesta osallisuudesta (Acting) ja yhteisöihin kuulumisesta (Belonging). Tulosten mukaan yksilötyöskentely vahvisti osallisuutta kaikilla näillä osa-alueilla, mutta erityisesti Acting-osatekijän kautta saattoi olla mahdollista vahvistaa myös muita osatekijöitä. Yksilötyöskentelyssä osallisuus kehittyi siten eniten omiin asioihin vaikuttamisen kautta, mutta valmiudet aineellisen hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden kehittämiseen kasvoivat myös. Tulosten perusteella on mahdollista, että sosiaalisessa kuntoutuksessa tarvitaan yksilötyöskentelyn rinnalla, tai seuraavana vaiheena, myös ryhmätyöskentelyä, jotta osallisuuden yhteisöllinen osatekijä, sekä sosiaalinen toimintakyky vahvistuvat edelleen.