Varhaiskasvatuspalveluiden uudet linjaukset Jyväskylässä - vanhempien näkökulma

Abstract

Suomessa ja maailmanlaajuisestikin varhaiskasvatus on ollut viime vuosikymmenen ajan poliittisen mielenkiinnon, keskustelun sekä kehittämisen kohteena.Suomessa päivähoitolaki muuttui varhaiskasvatuslaiksi 1.8.2015 ja viimeisimmät säännökset lakiin tulivat voimaan 1.8.2016. Jyväskylän kaupungin varhaiskasvatuspalvelut tarkensivat linjauksiaan uuden lain myötä.

Tutkimuksemme tavoitteena oli selvittää vanhempien kokemuksia Jyväskylän kaupungin käyttöön ottamista uusista linjauksista koskien subjektiivista varhaiskasvatusoikeutta ja viisiportaista hoitoaika- ja maksujärjestelmää sekä miten asiakkaat ovat kokeneet osallisuuden toteutuneen lapsen varhaiskasvatusyksikössä uusien linjausten myötä.

Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys muodostui uuden varhaiskasvatuksen lainsäädännön uudistamisesta ja lain merkittävimmistä muutoksista, Jyväskylän kaupungin varhaiskasvatuksesta sekä osallisuudesta.

Tutkimuksen aineisto koottiin kyselylomakkeella kaikilta Jyväskylän kaupungin julkisilta ja yksityisiltä varhaiskasvatuspalveluita käyttäviltä vanhemmilta. Aineisto analysoitiin määrällisiä menetelmiä käyttäen sekä luokittelemalla.

Vanhempien kokemukset subjektiivisen varhaiskasvatuksen rajaamisesta koettiin pääsääntöisesti hyvänä linjauksena. Rajaamisella oli ollut merkitystä vanhempien perheiden hyvinvointiin ja arjen sujumiseen, huoleen lapsen hyvinvoinnista sekä itse työhön ja työn vastaanottamiseen. Hoitoaikaperusteinen maksujärjestelmä koettiin hyvänä uudistukse-na ja vanhempien mielestä perheen tarve päivähoidon käytölle ja siitä maksettava määrä kohtasivat paremmin. Osallisuuden koettiin toteutuneen hyvin Jyväskylän varhaiskasvatuksessa.

In Finland and globally, early childhood education has been a subject of political interest and debate over the last decade. Organizations and communities such as the World Bank, the OECD, the UN and the EU, as well as the governments of different countries have also raised the importance of developing early childhood education. In Finland, the daycarelaw became an early childhood care law on 1 August 2015 and the latest provisions entered into force on 1 August 2016. The early childhood education services of the City of Jyväskylä refined their policies with the new law.

The purpose of our research was to find out the parents experiences of the introduction of the city of Jyväskylä regarding the new guidelines for subjective early childhood education and five-time care and payment system and how customers have experienced inclusion in a child's early childhood education unit with new orientations.

The theoretical framework of the thesis was the reform of the new legislation on early childhood education and the major changes in the law, the early childhood education plan and the early education of the city of Jyväskylä. The theory was collected from research topics and consisted of professional literature, research and online material.

The survey material was collected by questionnaire from all municipal and private customers in the City of Jyväskylä. The material was analyzed using quantitative methods and by classifying.Parents` experiences of defining subjective early childhood education were generally considered as a good guideline. Crossing had had a bearing on the well-being of the child, and the work itself and the reception of work. The treatment-based payment sys-tem was seen as a good reform, and parents thought that the need for the day care and the amount paid for the day were better met. Participation was felt to have been well in Jyväskylä´s early child hood education.