Selvitys lautaselle jäävän ruuan määrästä Pirkanmaan kouluissa

Abstract

Kuluttajaliiton mukaan noin kolmannes kuluttajan ympäristövaikutuksista tulee ravinnosta. Vastaavasti ruuan ympäristövaikutuksista alkutuotannosta syntyy 60% ilmastopäästöistä, 30% säilytyksestä ja prosessoinnista, 5% kuljetuksesta ja 5% kaupassa. Ruuan roskiin heittäminen on kuitenkin sekä ympäristökysymys että taloudellinen taakka. Suomessa julkisella sektorilla ruokailuun käytetään noin 300 miljoonaa euroa ja tarjoillaan yhteensä lähemmäs 750 miljoonaa ruoka-annosta vuosittain. Tästä määrästä pelkästään lautasilta jätteeksi päätyy arviolta 14 miljoonan edestä ruokaa.

Tässä opinnäytetyössä käsitellään Ekokumppanit Oy:n Pirkanmaan alueella toteuttamien ja hallinnoimien ruokajätteenvähennyskampanjoiden tuloksia. Vuonna 2012 tehtiin vaikuttavuuden arviointi, jonka kolmen tutkimusviikon (pohjamittaus, kampanja, kontrolli) aikana tarjoiltiin samoja ruokia. Ruokailijoita ei informoitu pohjamittauksesta eikä kontrolliviikosta, kun taas kampanjaviikolla materiaalia oli esillä. Jokaisella viikolla oli sama ruokalista ja kunkin viikon välissä oli 6 viikkoa. Tämän jälkeen alakouluille suunnattu Tähteitä nolla! ja yläkouluille suunnatun Jäikö ruokaa? -kampanjat ovat olleet vuosittaisia. Koulut saavat kampanjamateriaalin valmiina ja veloituksetta. Keittiöhenkilökunta täyttää kampanjaviikon 5 päivän ajan kyselylomakkeeseen päivittäisen ruokalajin, ruokailijoiden määrän, lautasjätteen määrän, oliko jätettä enemmän-saman verran-vähemmän kuin vastaavanlaisina päivinä, ja annetaanko/myydäänkö linjastoon jäänyttä ruokaa ja kenelle sekä osallistuvatko he kampanjaan seuraavanakin vuonna.

Vaikuttavuuden testauksen vuonna 2012, Tähteitä nolla! vuosien 2014, 2015 ja 2016 sekä Jäikö ruokaa? vuosien 2015 ja 2016 vastaukset muutettiin lomakkeista digitaaliseen muotoon ja käsiteltiin Excelissä. Näiden saatujen tulosten pohjalta arvioitiin koulujen biojätteen määrää, mahdollisia trendejä sekä vaikuttamiskeinoja määrän pienentämiseen.

Vaikuttavuuden arvioinnin perusteella aiheutuneen jätteen määrän tippuvan keskimäärin lähes puoleen kampanjan aikana ja jäävät alle alkuperäisen tason kontrolliviikolla. Myöhempien kampanjatulosten perusteella voidaan todeta, että Pirkanmaan alakouluissa lautasjätteen määrä on keskimäärin 14,5 g annosta ja oppilasta kohden, ja vastaava luku yläkouluille on 9 grammaa. Tulokset antavat viitteitä, että koulun koolla saattaa olla korrelaatiota yksittäisen oppilaan aiheuttamaan hävikkiin. Viikonpäivällä ei näyttäisi olevan vaikutusta hävikin määrään. Osa kouluista hyödyntää linjastoon jäänyttä ruokaa, ja sen käyttökohteet ovat vaihtelevia. Lähes kaikki koulut olivat halukkaita osallistumaan kampanjaan seuraavanakin vuonna. Biojätettä syntyy lähes poikkeuksetta päivittäin, joten jätteen määrän vähentämisen lisäksi ruuan aiheuttamaan ilmastokuormitukseen sekä ylijääneen ruuan hyödyntämiseen tulisi kiinnittää huomiota.

According to Consumers’ Union of Finland, nearly a third of the consumers’ environmental impact is due to nutrition. Correspondingly, 60% of the emissions caused by production of food are released at primary production, 30% from storing and processing, 5% from transportation and 5% at the store. Furthermore, wasting of food is not only an environmental matter but also an economic burden. In Finland, public sector spends roughly 300 million euros and serves almost 750 million servings annually. From the expenditure, the amount of leftover food from plates alone is estimated to cost 14 million euros.

This thesis handles the results of food waste reduction campaigns organized and administered at Pirkanmaa region by Ekokumppanit Oy. A study of the effect of the campaign was conducted in 2012 with three weeklong surveys (initial study, campaign week, control week). Diners were not informed of the initial study and control weeks whereas during campaign week the material was featured. Menu remained the same the study weeks and there was 6 weeks between each study week. Since then the two campaigns, Tähteitä nolla! aimed for primary schools and Jäikö ruokaa? aimed for secondary schools, have been organized yearly. Schools receive readily made material free of charge. Kitchen personnel fills the questionnaire during the campaign week. The questions include the information of the daily menu, number of diners, amount of plate leftovers, comparison to similar type of days, if they give/sell the left over on the counter and to whom, and whether they’re interested in taking part in the campaign the following year.

Results from the study on the effect on the campaigning 2012, Tähteitä nolla! from 2014 to 2016 and Jäikö ruokaa? from 2015 and 2016 were converted from paper forms to digital and then processed in Excel. Based on the findings the amount of bio waste, possible trends and influence methods for minimizing the amount were analyzed and discussed.

The study on the effect shows that the amount of waste is about half of the initial amount during campaign. It also remains at lower level compared to the initial amount during the control week. From later campaigns the result is that from primary schools at Pirkanmaa region the amount of plate leftover is on average 14,5 grams per person per serving, whereas the same for secondary schools is 9 grams. Study suggest that the size of the school has weak correlation with the amount of food waste produced by a single student. Weekdays don’t seem to have an influence on the amount of waste. Some school utilize the leftover food at the counter and the applications are varying. Nearly all the schools were willing to participate to the campaign the following year. Bio waste is produced almost daily and therefor the in addition of minimizing the food waste, the environmental burden caused by the nutrition and utilization of the leftovers should be considered.