Lastensuojelun sijaishuoltoyksikön omaohjaajien vuorovaikutustaidot ja niiden kehittäminen

Abstract

Opinnäytetyöni tarkoitus oli tutkia lastensuojelulaitoksessa työskentelevien omaohjaajien näkemyksiä vuorovaikutustaidoista ja erityisesti saada selville kehittä-vätkö he omia vuorovaikutustaitojaan ja millä tavoin. Työelämäyhteytenäni oli Länsi-Suomessa sijaitseva yksityinen lastensuojelulaitos. Tutkimusaineiston ke-räsin sähköpostitse kyselylomakkeilla. Kyselyyn vastasi seitsemän omaohjaajana toimivaa lastensuojelutyöntekijää. Aineiston keruu tapahtui marraskuussa 2014.

Johdannossa käyn läpi yleisesti sosiaalialan työtä ja avaan jo hieman tutkimuksen kontekstia. Toinen luku käsittelee tutkimuksen tarkoitusta, toteutusta ja tutki-muskysymyksiä. Kolmosluvussa esittelen laajemmin kontekstia, jossa paneudun lastensuojelun periaatteisiin ja sitä ohjaavaan lainsäädäntöön sekä omaohjaaja -menetelmään. Teoriaosuudessa käsittelen yleisesti vuorovaikutusta eri näkökul-mista ja tarkastelen omaohjaajan ja nuoren välistä vuorovaikutusta. Lopuksi kerron tutkimuksen tuloksista ja teen niiden pohjalta yhteenvedon.

Opinnäytetyöstäni nousee esiin omaohjaajien näkemys siitä, että vuorovaikutus on tärkeää lasten ja nuorten kanssa tehtävässä työssä. Tutkimustuloksista käy ilmi, että vuorovaikutustaidot ja niiden kehittäminen ovat keskeisessä osassa las-tensuojelutyössä. Näyttää siltä, että toimivan vuorovaikutussuhteen muodostumi-nen omaohjaajan ja nuoren välille ei ole itsestäänselvyys, vaan joskus se voi olla pitkä ja haastava prosessi.

The purpose of my thesis was to examine the personal advisors’ views on interaction skills. I especially wanted to find out whether they practice their own interaction skills and how. I had a private child protection unit in Western Finland as my working life contact. I gathered the research data on a questionnaire sent via email. There were seven respondents all working as a personal advisor in child protection. The data was gathered in November 2014.

The introduction goes over the social work in general and opens up the context a little. The second chapter covers the purpose and the implementation of the research and it also includes the research questions. The context of the study is explained more extensively in the third chapter. It introduces the principles of child protection, the relevant laws as well as the personal advisor method. The theory chapter defines interaction from various angles and the focus is on the interaction between a young and a personal advisor. In the last two chapters I lay out the findings and summarize them.

The personal advisors’ views on the importance of interaction when working with children can be seen in my thesis. The results show that improving your interaction skills is essential in child protection. It seems that forming a functioning relationship between a child and a personal advisor isn’t always given. The process can be time-consuming and challenging.