Hallinto-oikeudellinen palveluperiaate viranomaistoiminnassa
Parikka, Kristiina (2017)
Parikka, Kristiina
Turun ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017061613690
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017061613690
Tiivistelmä
Julkisia palveluja on monilla elämän alueilla. Näitä palveluja tuottavat pääasiassa viranomaiset. Viranomaisen ja hallintopalvelun asiakkaan välistä suhdetta määrittelee hallinto-oikeus. Hallintolain (2003/434) tarkoituksena on toteuttaa ja edistää hyvän hallinnon periaatteita sekä oikeusturvaa hallintoasioissa. Sen tarkoituksena on myös edistää hallinnon palvelujen laatua ja tuloksellisuutta.
Julkisen vallan käyttö on suureksi osaksi erilaisten päätösten tekoa. Päätöksenteossa julkisen vallan käyttäjällä, viranomaisella on oikeus ja velvollisuuskin käyttää harkintaa. Hallinto-oikeudelliset periaatteet ohjaavat viranomaisen harkintavallan käyttöä. Harkintavallalla on tarkoitus lisätä hallinnon joustavuutta. Sen avulla viranomaisella on mahdollisuus etsiä yksittäistapauksiin sopivia ratkaisuvaihtoehtoja ja valita niistä ratkaisuvaihtoehdoista sopivin. Esimerkiksi hallinto-oikeudelliset oikeusperiaatteet täsmentävät viranomaisten ratkaisutoimintaa. Niiden vastainen ratkaisu voidaan katsoa harkintavallan väärinkäytöksi.
Hallinto-oikeudellisena säännöksenä palveluperiaate määrittelee hyvän hallinnon vähimmäisvaatimukset julkisen palvelun toteutuksessa. Tässä työssä on tutkittu palveluperiaatetta eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisujen kautta ja pyritty niistä löytämään palveluperiaatteen konkreettisia ilmentymiä. Hyvän hallinnon laadun määrittävät käytännössä julkisen hallinnon työntekijät: valtion viranomaiset, kuntien toimielimet ja tuomioistuimet. Tämä julkinen hallinto koostuu hyvin monenlaisista organisaatioista, sen eri toimintalohkoilla on erilaisia tavoitteita ja toimintatapoja. Palveluperiaate vaikuttaa näissä organisaatioissa omalta osaltaan hyvää hallintoa toteuttavana periaatteena muiden säännösten ohella.
Sähköinen asiakirjahallinto, organisaatioiden sisäiset asianhallintajärjestelmät sekä sähköinen asiointipalvelu ovat vahvasti yksi osa tämän päivän hyvää hallintoa. Hallinnon palveluperiaatteelliset vähimmäisvaatimukset on otettava huomioon myös sähköistä hallintoa kehitettäessä. Se on haastavaa, koska siinä ei ole kysymys pelkästään tietotekniikkaan liittyvien ongelmien ratkaisemisesta, vaan koko sähköisen toimintaprosessin läpiviemistä kulloisessakin kyseessä olevassa toimintaympäristössä sen vaatimusten mukaisesti.
Julkisen vallan käyttö on suureksi osaksi erilaisten päätösten tekoa. Päätöksenteossa julkisen vallan käyttäjällä, viranomaisella on oikeus ja velvollisuuskin käyttää harkintaa. Hallinto-oikeudelliset periaatteet ohjaavat viranomaisen harkintavallan käyttöä. Harkintavallalla on tarkoitus lisätä hallinnon joustavuutta. Sen avulla viranomaisella on mahdollisuus etsiä yksittäistapauksiin sopivia ratkaisuvaihtoehtoja ja valita niistä ratkaisuvaihtoehdoista sopivin. Esimerkiksi hallinto-oikeudelliset oikeusperiaatteet täsmentävät viranomaisten ratkaisutoimintaa. Niiden vastainen ratkaisu voidaan katsoa harkintavallan väärinkäytöksi.
Hallinto-oikeudellisena säännöksenä palveluperiaate määrittelee hyvän hallinnon vähimmäisvaatimukset julkisen palvelun toteutuksessa. Tässä työssä on tutkittu palveluperiaatetta eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisujen kautta ja pyritty niistä löytämään palveluperiaatteen konkreettisia ilmentymiä. Hyvän hallinnon laadun määrittävät käytännössä julkisen hallinnon työntekijät: valtion viranomaiset, kuntien toimielimet ja tuomioistuimet. Tämä julkinen hallinto koostuu hyvin monenlaisista organisaatioista, sen eri toimintalohkoilla on erilaisia tavoitteita ja toimintatapoja. Palveluperiaate vaikuttaa näissä organisaatioissa omalta osaltaan hyvää hallintoa toteuttavana periaatteena muiden säännösten ohella.
Sähköinen asiakirjahallinto, organisaatioiden sisäiset asianhallintajärjestelmät sekä sähköinen asiointipalvelu ovat vahvasti yksi osa tämän päivän hyvää hallintoa. Hallinnon palveluperiaatteelliset vähimmäisvaatimukset on otettava huomioon myös sähköistä hallintoa kehitettäessä. Se on haastavaa, koska siinä ei ole kysymys pelkästään tietotekniikkaan liittyvien ongelmien ratkaisemisesta, vaan koko sähköisen toimintaprosessin läpiviemistä kulloisessakin kyseessä olevassa toimintaympäristössä sen vaatimusten mukaisesti.